Tänään suuntasimme Tarmon kanssa aamutuimaan agilitykisoihin Hyvinkäälle. Vähän taas jännitys kipristeli vatsassa, mutta ei sentään niin pahasti kuin ekoissa kisoissa ;) Maxi 1-luokka oli laitettu aikatauluihin ensimmäiseksi, mikä oli tosi kiva juttu, eipähän tarvinnut koko päivää odotella. Kaiken lisäksi oltiin Tarmon kanssa viidensiä, mikä sekin oli kivaa samasta syystä.
Tällä kertaa tein niin, että kun olin ilmoittautunut, käytin Tarmoa vähän ulkona ja tein vähän tässä-tässä-tässä motivointia namipalkan kanssa. Sitten koira takas autoon odottamaan kun itse menin rataantutustumiseen. Tutustumisesta hakemaan koiraa, ja saman tien jonoon odottamaan omaa vuoroa. Tuntuu siltä että tämä saattoi ollakin hyvä tapa, verrattuna siiten että koira jää jonnekin radan reunalle katsomaan rataantutustumista, huutamaan kurkku suorana ja keräämään kierroksia. No, kokemusta on nyt tasan kaksista kisoista mutta katsellaan.
Nyt Tarmo oli jotenkin sopivan kierroksilla kun odoteltiin omaa vuoroa: sa malttoi kyllä pitää kontaktia minuun, mutta oli kuitenkin ihan täpinöissään. Jotain laulua se taisi minulle laulaa... "mennään jo mennään jo mennään jo nyt nyt nyt heti heti heti" ;)
Kisarata oli tosi kiva! Ja keinua ei ollut mukana, mikä oli tosi kiva koska se ei kuitenkaan ole vielä ihan 100% hanskassa. Tässä rata:
Suoritus meni mielestäni ihan loistavasti. Uskalsin luottaa koiraan niin että "antaa palaa vaan". Vauhti olikin kohillaan ja koira totteli ohjausta kuin unelma. Mutta niinhän siinä sitten kävi että hypyn 4. jälkeen Tarmo sinkosi väärään päähän putkea. Keskityin hypyn jälkeen tosi kovasti siihen että otin koiran tässä-tässä-haltuun, ja varmaan siinä samalla napani kääntyi juuri ne vaadittavat 5cm sinne putken väärään päähän päin, että sinnehän Tarmo meni kerran sinne ohjattiinkin ;) Olisi varmaan pitänyt tässäkin kohtaa luottaa vielä enemmän koiraan ja antaa mennä vaan. Taikka sitten ohjata kokonaan toiselta puolelta niin että se putken väärä pää olisi peittynyt ja olisin työntänyt Tarmon putkelle.
No, siitä jatkettiin matkaa taas vauhdilla, ja hyvin jatkettiinkin. Meno tuntui tosi nopealta ja sujuvalta. Ainoastaan kepeille menon otin uusiksi, Tarmo meni kyllä sisään oikeasta välistä, mutta taisi sitten heti harpata yhden välin. Tuossa kohtaa rataa oli kaksi vaihtoehtoa: a) valssata keppien vasemmalle puolelle, ja sen jälkeen vaan tosi tiukka u-käännös niin että koira on ulkopuolella tai b) ohjata kepit helpommalta oikealta puolelta ja sen jälkeen u-käännös takaaleikkaamalla. Koska kepit ei oikein vielä suju vasemmalta, niin valitsin jälkimmäisen tavan. Sitä paitsi viime tiistaina Konalassa treenattiin täsmälleen samanlaista kuviota kuin kuin tuo oli, siis tuollainen sik-sak kuvio a-hyppy-kepit-hyppy-hyppy, treeneissä tosin a:n jälkeen mutkassa oli putki ja vika hyppy oli puomi. Myös perjantaina Tiinan treeneissä tehtiin vähän vastaavia u-käännöksiä takaa leikkaamalla. Ja hienostihan se meni! Vähänkö olin ylpeä :) (Niin, ne treeniraportit tältä viikolta on tänne vielä kirjoitamatta, mutta tulossa on!)
Loppu sitten taas vauhdilla sujuvasti. Putki nro 18 oli laitettu niin että sen sai suorittaa kummasta päästä tahansa. Päätin ohjata ekasta ja sitten pers-jätöllä itse loppusuoralla hyppyjen vasemmalta puolelta.
Tulosta ei siis tullut, mutta tavoitteet saavutettiin: olen tyytyväinen useampaankin asiaan (heh, yksikin olisi riittänyt). Päällimmäisenä se fiilis että homma tosiaan oli vauhdikasta ja sujuvaa. Tarmo osaa asiansa ihan varmasti ja siihen minun pitää luottaa. Pitää antaa mennä vauhdilla vaan ja keskittyä siihen että se oma napa ja kengänkärjet osoittavat oikeaan suuntaan. Enää ei pidä jäädä paikoilleen pyörimään kuin puolukka ;) Toinen asia mihin olin tosi tyytyväinen oli nuo sujuvasti menneet takaaleikkaukset ja pers-jätöt.
Nyt sitten odotellaan seuraavia kisoja, mitkä ovat Vantaalla parin viikon päästä. Silloin kisaillaan myös Springereiden mestaruuksista. Jännää :)
1 kommentti:
Hyvä, hyvä! Ei ne tulokset, vaan hyvä mieli :) Onnittelut vielä molemmille koiruuksille synttäreitten johdosta!
Lähetä kommentti