Nyt on sitten vihdoin taas saatu treenit käyntiin. Kolme viikkoa sitten torstaina aloitettiin yksinkertaisella (onneksi!) harjoituksella, jossa oli U:n muotoon laitettu hyppy - puolet pujottelusta - putki U:n "pohjalla" - puolet pujottelusta - hyppy. Tätä sitten harjoiteltiin erilaisilla kuvioilla ja eri puolilta ohjaten.
Olin tosi jännittynyt etukäteen että mitenköhän meidän käy, kun takana on melkein puolen vuoden tauko. No, jännitys oli ihan turhaa, Tarmo oli ihan loistava :) Keskittymiskykykin oli oikein mallikasta. Tos ihyvä fiilis jäi näistä treeneistä.
Seuraavan viikon torstain treenit jäivät väliin allekirjoittaneen Pietarin matkan takia, mutta sitten viime viikolla taas jatkettiin. Tiina oli tehnyt meille paperilla varsin kinkkiset treeniradat. Tällä kertaa homma ei sitten sujunutkaan ihan niin hyvin. Treenitauko varmasti näkyy jonkinlaisessa terävyydessä. Ja liekö koira sitten taas kerran protestoinut matkaani... kun korvatkaan eivät tuntuneet taas olevan päässä. Jätinkin osan harjoituksista ihan surutta kesken, kun Tarmo kadotti korvansa ja haahuili. Tosin, radatkin olivat tosi vaikeita, koko treeniporukalla oli homma vähän hakusessa ;)
Tämän viikon maanantaina meillä alkoi sitten neljän kerran pujottelukurssi Agilityakatemiassa, Anna Oreniuksen vetämänä. Tällä kertaa ajattelin kokeilla sellaista taktiikkaa Tarmon kanssa, että kävelin treenihallille, jonne on meiltä matkaa n. 5km. Koska tapani mukaan lähdin ehkä vähän liian myöhässä, käveltiin vielä todella reipasta tahtia, matka suttaantui 45 minuutissa. Tulipahan alkulämmittelytkin hoidettua samalla :) Tarmon käyttäytymisen perusteella tuntui että tämä oli hyvä veto, se jaksoi keskittyä vähän paremmin. Toki riskinä on se että kun Tarmo ei normaalistikaan kestä toistoja treeneissä kauhen paljon, niin mietin että väsähtääkö se sitten vielä nopeammin. Mutta hei camoon! Tarmo Termiitti! Eihän se nyt tunnin lenkistä sentään hyydy... :D
Pujottelukurssilla päästään kokeilemaan ihan eri metodia kuin mitä aiemmin on harjoiteltu. Tarmolle on opetettu kepit suorina, eli kädellä ja vartalolla ohjaamalla. Pujottelukurssilla on käytössä kanaverkot! Verkot on viritetty pujotteluun niin että siitä tulee ikään kuin kuja, eli koira tavallaan "pakotetaan" menemään oikeaa reittiä.
Koulutusohjaaja sanoi alkuun että voi mennä vähän aikaa ennen kuin koira tottuu verkkoihin, varsinkin kun se on alunperin opetettu suorilla kepeillä. No, Tarmon kanssa menimme kertaalleen kujan läpi niin että pidin sitä alkumatkan pannasta kiinni ja toisessa kädessä oli nami. Ja se sitten riittikin. Eihän nyt noin viksulla tyypillä sen kauempaa kestä tuollaisen asian hiffaaminen ;) Sen jälkeen sitten päästiinkin kaahaamaan kovaa!
Hyvä puoli tuossa "kanakujassa" on se että heti alusta asti pääsee treenaamaan kaikki kulmia, niitä tosi vaikeita ja hankaliakin. Ja aina voi juosta ja hoputtaa koiraa kaahaamaan niin kovaa kuin se vaan kintuista pääsee. Ja toisaalta kun käytetään namilautasia (sisään mennessä heti toisen kepin kohdalla ensimmäinen ja sitten lopuksi pujottelun jälkeen 1-1,5 metrin päässä toinen), niin koiran voi antaa mennä edelläkin.
Kokeiltiin siis pujottelu molemmilta puolilta ja kaikista mahdollisista eri kulmista. Ja aina Tarmo haki aloituksen tosi näppärästi. Sen siitä huomasi että se tarvitsee kannustusta ja hoputusta varsinkin heti sisäänmenon jälkeen. Ja pitää itse muistaa varsinkin jos tullaan vaikeistä kulmista, ettei käännä omaa rintamasuuntaa ennen kuin koira on varmuudella lähtenyt kujaan sisälle.
Hyvä fiilis - ensi kerralla yhdistetään kanakujaan muita esteitä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti