tiistai 31. joulukuuta 2013

Lomailua

Loppuvuosi 2013 ja alkuvuosi 2014 sujuvat allekirjoittaneelta lomaillen, kokonaista 2,5 viikkoa putkeen. Loma tulee tarpeeseen — töissä on ollut tosi rankka puoli vuotta ja nyt loppuvuodesta sairastelu on vienyt voimia. 

Kun sairastelee, on kiire ja väsyttää, ei energia riitä urheiluun ja kuntoiluun, mikä taas pahentaa tilannetta. Onneksi nyt alkaa jo tuntumaan siltä että lepo auttaa ja voimat palautuvat, vaikkei yskä edelleenkään ole täysin pois. Ja keuhkot tulevat pihalle pienemmästäkin pinnistyksestä. Noh, suuntahan tästä on vain ylöspäin :)

Lomalla olen keskittynyt lepäilyyn ja koirien kanssa ulkoiluun päivän valossa. Ja siitäkös karvakuonolaiset nauttivat! Kunnon kameraa en ole epävakaan sään takia kantanut mukana, mutta tässä tunnelmia kännykkäkameralla räpsittynä.








perjantai 29. marraskuuta 2013

Miesten vaivat

"Kyllä äiti lapsensa tuntee". Niinhän siinä kävi että oma diagnoosini muuttui oikeaksi diagnoosiksi, kun eilen kävimme Tarmon kanssa eläinlääkärissä tutkimuksissa.Tarmolla on laajentunut eturauhanen, ja pissanäytteessä oli verta. Näytettä ei saatu kerättyä tarpeeksi jotta kaikki arvot olisi saatu tutkittua, joten pitää vielä kiikuttaa toinen näyte tutkittavaksi. Mutta hoidoksi nyt kuitenkin hormoonipiikki niskaan sekä kipulääke- ja antibioottikuuri. Ja jatkotoimenpiteenä sitten pallien poisto. (Anteeksi laikille miespuolisille lukijoille ;)) No, Tarmon kohdalla se on muutenkin perusteltua, kun toinen kives on piilokives, ja se on kuitenkin aina kasvainriski. 

Hormoonipiikin pitäisi alkaa vaikuttamaan nopeasti, ja tilanteen normalisoitua. Alustava suunnitelma olisi hoitaa kastraatio myös aika nopeasti, jotta Tarmo pääsee toipumaan pian. Keväällä voidaan sitten kaikessa rauhassa taas kokeilla agilityä uudestaan, josko hyppiminen ja keinu olisi Tarmon mielestä vähän kivempaa. Iän puolesta kuitenkin ainakin ensi vuoden voisi ihan hyvin vielä harrastaa, jos mitään muuta kremppaa ei tule.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Springerspanielit ry:n vuoden 2013 Agilitytulokas: Lotte!

Blogikirjoittelu laahaa taas vähän perässä, mutta parempi myöhään kuin jne... :)

Kolme viikkoa sitten matkasimme sunnuntaina äitini kanssa Turenkiin agilitykisoihin. Ohjelmassa oli kaksi starttia kummankin koiran kanssa, molemmat agilityratoja. Bonuksena A-radalla ratkottiin myös Springerspanielit ry:n rotumestaruudet.

Radat olivat 1-luokan radoiksi mielestäni aika haastavia. Loten kanssa startattiin ensin, ja meno oli melkoista taistelua. Halli varmasti raikui kun itse käskytin aika kovalla otteella Lottea, ja Lotte puolestaan haukkui takas jatkuvasti myöhässä olevasta ohjauksesta ;) Tuloksena kuitenkin meidän ensimmäinen yhteinen TULOS, 10 vp, ja Springerspanielit ry:n vuoden Agilitytulokas 2013 -titteli komean kiertopalkintopokaalin kera!



Toinen rata lähti sitten vähän lapasista Loten kanssa, ei ollut itsellänikään enää niin keskittynyt meno ja Loten kanssa pärjääminen todellakin vaatii sitä: keskittymistä ja terävyyttä.

Tarmon kanssa alku sujui erittäin hyvin. Mm. alun hankala kepeille meno meni aivan täydellisesti, kun se taas koitui monille ongelmaksi (myös Loten kanssa toinen virheistä tuli kepeille menosta). Tarmon ongelmaksi muodostui sen sijaan jälleen keinu. Se on nyt jostain syystä taas alkanut aristella sitä. Ja kun en millään sitä saanut kisassa ilman namia houkuteltua, kaatui koko homma tietysti siihen. Ja tämän tapahtuman jälkeen Tarmo taas alkoikin rauhoittelemaan ja tekemään omia kuvioitaan. Toisella radalla se lähti jo alusta omille teilleen, ei selvästi halunnut lähteä rataa suorittamaan.

Olen kovasti miettinyt Tarmon tilannetta, kun tuo innottomuus hyppäämiseen ja jälleen myös keinuun toistuvat aika usein. Kesällä syynä oli selvästi jumiutuneet lihakset. Mutta mistä voin tietää ettei sekin jumiutuminen johtunut jostain muusta? Ikäähän Tarmolla on nyt 7 vuotta, ja agilityuraa voisi periaatteessa hyvin olla vielä ensi vuosi jäljellä. Mietin että olisikohan syytä viedä "äijä" tässä kohtaa ainakin varmuuden vuoksi eturauhastutkimuksiin, se kun on aika yleinen vaiva tuollaisilla keski-ikäisillä miehillä, ja Tarmon käyttäytyminen voisi myös täsmätä niihin oireisiin. Keinukin aiheuttaa aina aikamoisen tärähdyksen, ja sehän voi tehdä aika kipeää myös "siellä". Aikaisemmin ajattelin että kun sillä oli kesällä lihakset jumissa, on keinun varominen jäänyt sieltä päälle kun tärähdys on tehnyt lihaksissa kipeää. Mutta mennäänpä nyt käymään tutkimuksissa kun tämä kuitenkin itseänikin vaivaa, ihan varmuuden vuoksi.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Lepää rauhassa, Rakas Ystävä

Elämä muuttaa suuntaa kuitenkin aina niin yllättäen.
Lepää rauhassa, Rakas Ystävä.


Santtu, Fin MVA McTwister's Wet Blanket
2.10.1999-4.10.2013

Taas valo viiltää taivaanrantaa
Se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin

Niin monet kerrat tähän rantaan
Olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin
Siis hyvää matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin.

-Markus Backman,Petri Laaksonen-

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

14-vuotias Santeri Suuri :)

Tänään, Valion päivänä, tasan 14 vuotta sitten syntyi maailmaan 9 kappaletta McTwister's Wet -pentuja. Ja niiden joukossa myös Santeri Suuri, eli Santtu :) Santtu viettelee rauhallista papparaisen elämää kahden nuoremman riiviön seurana. Ja mikäs siinä on eläessä, päivä kerrallaan... isosta pihasta ja ruuasta nauttien :)

Sanonta "vanha koira ei opi uusia temppuja" ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa. Meillä on viime päivät harjoiteltu nuorempien kanssa sitä, että kun he tulevat aikaisemmin sisään, se EI tarkoita sitä että Santulle voisi alkaa murisemaan ja rähjäämään siinä kohtaa kun Santtu tulee sisälle myöhemmin... tätä on alettu taklaamaan niin että Tarmo ja Lotte istuvat keittiössä paikoillaan ja saavat siitä sitten palkkaa, samalla kun Santtu pääsee sisälle ja liittyy seuraan. Näin Santun sisälle tuleminen yhdistyy paikkaan keittiössä ja herkkuihin. Noh, noilla kahdella riiviöllä on siinä vielä oppimista... automaattisesti tämä ei vielä tapahtu, käskyn alla kylläkin täysin moitteettomasti. Santtu sen sijaan kyllä vanhana viekkaana makupalarohmuna tajusi homman jujun heti, ja on kärppänä paikalla saman tien kun tulee pihalta sisälle ;)


Niin on älykäs että!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Ruoka-asiaa

Loten mukana saapui myös muille koirille uudet tuulet ruokailun suhteen :) Kasvattaja-Tiina on jo aika pitkään syöttänyt koirilleen ositten barf-ruokaa ja osittain "kotiruoaa". Eli yhdistelmässä annetaan noin 1/3 lihaa/kalaa/kananmunaa raakana ja 2/3 kaurapuuroa & vihannessosetta. Päälle vähän vitamiineja sekä pakurikääpää (olisi hyvää ihmisillekin, parantaa immuniteettia sekä mahdollisesti pysäyttää kasvainten etenemisen). Tiinan koirista kyllä huomasi päältä päin ketkä ovat olleet tällä ruokavalilla ja ketkä nappuloilla: ero esim. turkin kunnossa on huomattava.

Päätin siis kertaheitolla vaihtaa myös Santun ja Tarmon ruokailun samoille linjoille. Ja melkein voisin väittää että turkit ovat jo nyt alkaneet kiiltää ja siloittua, ja Santtu on selvästi saanut vähän lihaa vanhojen luittensa ympärille :) Eli tällä kyllä taidetaan jatkaa, vaikka kolmen koiran ruokkiminen näin onkin hivenen haastavaa. Pakkauskoot kun ovat järestään 500 g tai 1 kg.

Törmäsin tänään myös internetin ihmeellisessä maailmassa MUSHin mainoskampanjaan. He ovat siis BARF-ruokavalmistaja: MUSH

Tällä hetkellä heiltä saa tilattua kupongin ilmaista näytettä varten. Itse ainakin ajattelin testata, joten tässä mainos muillekin :)

100 % luonnollinen koiranruokaa - MUSH

lauantai 7. syyskuuta 2013

Super-tripla :)

Hienosti sujuu meillä lenkkeily yksinkin kolmen koiran kanssa :) Tänään törmättiin alkumatkasta oravaan, mutta siitäkin selvittiin hetken rauhoittumisen jälkeen. Vanha herra Santtukin jaksaa vielä hienosti tassutella tunnin lenkit :)


keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Lähekkäin

Tarmo ja Lotte ovat aika hauska parivaljakko. Sisko ja sen isoveli, superkoirat :) Eilen olivat kuulemma jo leikkineet vähän keskenään. Toistensa läheisyyttäkin sietävät hyvin.


Nenät vastakkain, melkein... Ja Tarmo kujeilee... ;)



Aamulla nukuttaa hyvin kaverin vieressä :)

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kisaharjoitus

Tänä aamuna käytiin harjoittelemassa agilityä Purina-areenan kisoissa. Minulla on käyttämättömiä liikuntaseteleitä ja hau:n kisoissa niillä voi maksaa, joten ajattelin että mikä ettei. Kisaamaan lähti Tarmo agiradalle ja Lotte agi- ja hyppyradalle. Loten kanssa on treenattu yhdessä neljä kertaa, eli ei välttämättä kaikkein järkevin veto, mutta toisaalta hyvä testi siihen missä mennään ja mitä pitää treenata. Ja pitäähän sitä kisaamistakin harjoitella, eikö niin? ;) Ja toki minulle vielä erikseen kahdella koiralla kisaamista.

Ensin pyrähdettiin Loten kanssa hyppyradalle. Rata oli aika vaikea, erityisesti nopeille koirille. Ja kun on liikkeellä ei pelkästään nopean vaan super-nopean koiran kanssa, niin eihän siitä oikein mitään tullut. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, lähti ns. lapasista. Hauskaa kyllä oli. Lotte yritti kovasti komentaa että tee nyt jotain, kerro kerro kerro, anna niitä nuotteja saakeli!?!! Tuollainen rata nopean koiran kanssa vaatisi vähän enemmän kuin neljä treenikertaa. Mitään muuta mahdollisuutta ei olisi selvitä kuin tehdä paljon sujuvia takaaleikkauksia, sylkkäreitä, ja koiraa pitää pystyä ohjaamaan kaukaa. Asioita jotka ei juuri tulleet mieleen rataantutustumisessa... :)

Sitten Lotte autoon ja tutustumaan agirataan. Tarmo jäi vielä autoon (virhe!). Laskin että ehdin sen hakemaan vielä autosta, mutta poisjääntien ja luokkanousujen takia oltiin vuorossa kolmansina. Juoksujalkaa suoraan radalle lähestulkoon myöhässä. Huh! Noh... Positiivisia asioita oli Tarmon vauhti, ajoittain. Isot hypyt eivät olleet ongelma, ja ajoittain mentiin oikein sujuvia pätkiä. Ja pahat kontaktiansatkin vältettiin. Välillä kuitenkin nuuhuilua ja rauhottelua. Tiinan huomio kentän reunalta oli että Tarmon mielenkiinto lopahti heti kun otin tässä-tässä-haltuunottoja. Pelkkä esteen nimi toimi paremmin. Kait sitä jotenkin yrittää niin varmistella ettei tulisi väärää rataa, että enpä ole tuota(kaan) tullut ajatelleeksikaan. Eli jatkossa Tarmolle enemmän esteiden nimiä ja hurjaa tsemppaamista :)

Sitten taas koira vaihtoon ja ajatukset toisenlaiseen koiraan. Ennalta vähän hirvitti, mutta homma sujui paremmin kuin oletin. Hylly tuli melko alussa, hypyltä a:lle kun piti mennä putkeen. Oma moka ajoituksessa, en taas älynnyt että Lotelle pitää antaa käskyt paaaljon aikaisemmin. Se oli jo lukinnut a:n siinä vaiheessa kun minä vielä varmistelen että ei siihen ekaan päähän putkea vaan tokaan... Isoin miinus tälle päivälle oli Loten kontaktit. Keinu meni hienosti (sitä on ehditty eniten hiomaankin), mutta a:n ja puomin alasmenokontaktit karmealla loikalla alas. Ei auttanut nami-käsky tai odota. Tuli varmasti myös käskettyä liian kevyesti, mutta tämä pitää ottaa kyllä tehotreenaukseen suurennuslasin alle.

Ja oliko tämä nyt hyvä idea sitten? Väitän kuitenkin että oli :) Tästä nimittäin opittiin paljon. Alkaen siitä miten kannattaa itse toimia kun on kahden koiran kanssa kisaamassa. Ja molempien koirien osalta tuli esiin asioita joihin kiinnittää treeneissä huomiota.

perjantai 30. elokuuta 2013

Koomikko ja tosikko

Tiistaina treenattiin taas agilityä kahdella koiralla. Ohjelmassa oli kolmosluokan rata edellisen viikonlopun kisoista.

Ensin radalle asteli Tarmo. Tarmolla oli hauskaa, kuin myös kentän reunalla seisovilla treenikavereilla. Välillä se suoritti kiltisti rataa ohjauksen mukaan, välillä ihan oman tahtonsa mukaisesti. Puomi tuli suoritettua ainakin viiteentoista kertaan, ja ei, se ei kuulunut rataan ihan niin monesti. Paras hetki oli ehkä se, että kun olin sellaisen 10-15 metrin päässä Tarmosta, niin se ihan itsenäisesti ja virheettömästi kävi suorittamassa kepit alusta loppuun. Ja kentän reunalta aplodit päälle :) Eipä tuolle voinut itsekään muuta kun kehua ja nauraa... Tarmolla ainakin oli hauskaa ja ihana nähdä se tosiaan entisellään lihasvaivojen jälkeen. Koomikko mikä koomikko ;) Jos ikinä saadaan tokoa treenattua siihen malliin että päästään kokeisiin asti, on melko varmaa että Tarmo on niitä erityisen paljon yleisöä viihdyttäviä yksilöitä... :D

Sitten hetken hengähdystauko ja Loten kanssa radalle. Sitten mentiin eikä meinattu. Ja tosissaan. Jos käskyt ovat myöhässä, tulee palautetta heti haukkumalla. Tosikko ;) Hauskaahan Lotellakin selvästi on, ja itse myös nautin suunnattomasti erilaisen ja todella nopean koiran kanssa treenaamisesta. Koira osaa, ja minäkin jaksan juosta, mutta haaste tulee oikeanlaisen yhteisen ajoituksen hakemisesta. Noh, ollaan nyt treenattu neljä kertaa yhdessä, että ei tietysti voi vielä odottaakaan täydellisyyttä. Vielä ;) Loten kanssa täytyy erityisesti treenata malttamista. Sille on onneksi opetettu kontakteille pysähtyminen, ja sitä on edelleen vahvistettava, sekä erityisesti sitä että se jää odottamaan ennen kuin saa luvan jatkaa matkaa. Tämä antaa itselleni enemmän aikaa ja mahdollisuuksia ehtiä mukaan. Ykkösluokan radat ovat vielä sen verran suoraviivaisia, että jos tuo tykki jatkaa matkaansa suoraan alasmenokontaktilta, ei todennäköisesti ole toivoakaan ehtiä ohjaamaan oikealle esteelle seuraavaksi... :)

maanantai 26. elokuuta 2013

Tutustumista ja testailua

Lotte tuli meille taas toissa viikon perjantaina harjoitteluun. Testailtiin taas vähän miten kolmen koiran yhteiselämä sujuu erilaisissa tilantessa. Ja hyvinhän se sujui pääasiassa :) Lottehan on varsin herttainen tyttö, joka hurmaa kaikki tapaamansa ihmiset heti. Niin käytöksellään kuin ulkonäölläänkin.

Muutamat ongelmakohdat ovat myös hyvin tiedossa, joten niihinkin voi varautua. Ongelmia aiheuttaa erityisesti illalla ulkoillessa voimakas riistavietti. Silloin on vähän haastavampaa pitää tiukasti kiinni säännöstä että hihnassa ei vedetä yhtään. Toinen ei-toivottu ominaisuus on herkkä haukkuminen. Nyt tietysti kun Lotte on kuitenkin itselleen vielä toistaiseksi vieraassa paikassa, ja ehkä vähän hukassa monista kodinvaihdoista, on haukkuminen ymmärrettävästikin herkemmässä. Tämä tulee esiin erityisesti kun meille tulee vieraita, mutta mielessä on jo monta konstia millä asiaan aletaan puuttua. Vaatii tietysti sitä että kutsutaan paljon vieraita kylään, ja myös heille kerrotaan etukäteen miten kannattaa toimia koirien kanssa.

Lauantaina ystävämme Halee saapui Ameriikasta meitä ilahduttamaan koko viikoksi. Kutsuimme lauantaina myös muita yhteisiä ystäviä meille Haleeta moikkaamaan, ja samalla pääsimme vähän tarkkailemaan Loten käyttäytymistä. Kaikki koirat meillä reagoivat vieraiden tuleen melko voimakkaasti, mutta kyllä Loten haukkumisessa hivenen erilainen sävy on. Se on selvästi enemmän hädissään kuin innoissaan (toisin kuin Santtu ja Tarmo). Tämä menee onneksi ohi hetkessä, ja sen jälkeen ollaankin ylimpiä ystäviä.

Alunperin oli tarkoitus että Lotte olisi ollut meillä tiistaihin asti, mutta päädyimme kuitenkin siihen että se oli meillä reilun viikon. Ei enää edes haluttaisi päästää sitä pois :) Loppuviikosta lähdimmekin sitten tyttöporukalla meidän mökille Saimaalle, siis Halee, Lotte ja minä. Sami jäi tällä kertaa poikien kanssa kotimiehiksi. Vähän jännitin etukäteen miten neiti käyttäytyy, varsinkin kun pääsee yksin ilman muita koiria temmeltämään. Jännitys oli ihan turhaa, Lotte nimittäin osoittautui aivan mahtavaksi mökkikoiraksi! Ihan suoraan sanottuna se oli kyllä parhaiten käyttäytyvä ja rauhallisin koira mikä meillä on ikinä ollut :) Se kulki kiltisti mukana, riistan hajut toki kiinnostivat mutta ei se kuitenkaan liian kauaksi irronnut. Uimassa se kävi kerran ja pari kertaa kahlaamssa. Sisällä se käyttäytyi erinomaisesti, pysähtyi aina ovelle eikä yrittänyt kertaakaan "livistää" ulos. Veneessä se matkusti kuin konkari, ja oli itse rauhallisuus. Käytiin illalla mato-ongellakin, ja Lotte nukkui ja istui rauhallisesti Haleen vieressä koko ajan. Varsinkin Tarmoon verrattuna melko rauhallista... se olisi todennäköisesti koko ajan tutkinut paikkoja, hihkunut ja hinkunut veteen ja yrittänyt noutaa ongen kohoja ;)

Ajeltiin myös päiväseltään Lappeenrantaan ja haettiin äitini töistä. Ehdittiin käymään turisteina Linnoituksessa kahvilla (Kahvila Majurska, kannattaa käydä jos noilla kulmilla liikkuu!). Lotte oli hienosti paikallaan koko ajan kun nautittiin kahvia ja piirakkaa. Mitä nyt venäläiset turistit pysäyttelivät välillä ja halusivat ottaa kuvia Todella Kauniista Koirasta... :)

Lauantaina Lotte meni vielä viikoksi Tiinan hoiviin. Ihan outoa jo nyt olla ilman sitä... Sunnuntaina oli edessä näytelmät ja tämän viikon lauantaina toko-kokeet. Toki itsellänikin on aikomus tokoa harrastaa myös Loten kanssa, mutta ehkä ihan näin lyhyellä varoitusajalla en kokeisiin itse uskaltaudu ohjaamaan ;) Edellisestä virallisesta toko-kokeesta kun on hivenen aikaa... Piti oikein tarkistaa KoiraNetistä ensimmäisen koirani Donnan virallisia tuloksia: Mawredd Byd Enwog KoiraNetissä. Toko-kokeeseen on osallistuttu toukokuussa vuonna 1992, mutta sieltä on sentään saatu tulos ;)

Agilitykisoihin sen sijaan ollaan menossa jo heti ensi viikonloppuna. HAU:n kisoissa voi maksaa virike-seteleillä, joten ajattelin että sinnehän on hyvä mennä harjoittelemaan kisaamista. Sunnuntaina siis edessä Tarmon kanssa yksi startti ja Loten kanssa kaksi. Jännää :)

Tässä vielä kuvia viikonlopulta:


Halee ja Lotte kalassa



Tässä on hyvä olla



Lotte & lautasen kokoiset silmät



Linnoituksessa poseeraamassa



Tältä näyttää Lappeenranta



Sienireissulla



Wheeeeeee!!!

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Agiliitoa kahden koiran kanssa

Eilen taas agiliideltiin Ojangossa kahden koiran voimin. Olen tässä siis jo muutaman viikon ajan treenannut myös Loten kanssa, vaikkei se vielä virallisesti meille olekaan muuuttanut. Täytyy sanoa että ihan mahtava fiilis :D Ensinnäkin siitä syystä että Tarmo ei tosiaankaan näytä olevan rikki, vaan hidastelu ja hyppäämättömyys alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Eilen myös treenattiin pitkästä aikaa viileässä ja "vähän" sateisessa säässä, että sekin toki vaikuttaa. Mutta Tarmo siis liiteli iloisesti, hypyt eivät olleet ongelma ja vauhtiakin jopa löytyi.

Toinen syy loisto-fiilikseen on treenaaminen Loten kanssa. Lotte RA-KAS-TAA agilityä! Se tekee kaiken täysillä. Niin että ohjaajakin saa painella sen minkä reisistä lähtee. Olenkin saanut juoksuspurttilihakset ihan kipeiksi näistä muutamista treeneistä, sen verran erilainen on tahti ;) Kahden koiran kanssa treenaaminen on myös mielenkiintoista siinä mielessä että Tarmoa ja Lottea pitää ohjata ihan eri tavalla. Helposti meinaa jäädä päälle toisen kanssa käytettävä tahti, jolloin heti pitää todeta ettei sama toimikaan toisen kanssa. Jännää ja opettavaa :)

perjantai 9. elokuuta 2013

Lauma

Niinhän se taitaa olla että kolme koiraa tekee lauman, vai mitä? Ja meneehän se kolmas siinä missä toinenkin...?

Kuten tarkkasilmäisimmät ovat jo huomanneet, on meidän koiralauma siis lisääntymässä. Lotte (Jangas Elin Kelin Klot) etsi kesällä uutta kotia. Lotelle etsittiin edellisen kerran uutta kotia jo vuosi sitten, ja olisin jo silloin halunnut adoptoida todella lupaavan ja vauhdikkaan harrastuskoiran meille. Vuosi sitten Santtu oli kuitenkin vielä niin aktiivisessa ja viriilissä kunnossa, että ajatus kolmesta walesista saman katon alla ei tuntunut mahdolliselta. Nyt Santulla jo vähän jalka painaa, eikä voimia oikein takajaloissa enää riitä. Santtu elää päivä kerrallaan eteenpäin, toivottavasti näemme vielä sen 14. syntymäpäivän 2. päivä lokakuuta.

Kirjoittelen lisää ajatuksia Lotesta ja sen meille tulosta myöhemmin. Kasvattaja Tiina oli kirjoittanut hetki sitten aivan ihanan kirjoituksen, joka hyvin kuvaa sitä minkälaiseen soppaan olemme itsemme laittamassa... ja toisaalta myös miksi en tosiaankaan halua jättää tätä tilaisuutta käyttämättä saada kerrassaan mainio koira meille lauman jatkoksi ja harrastuskaveriksi :)

Tiinan kirjoituksen voi lukea täältä

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Tarmon lihakset

Ilouutisia! Tarmo ei olekaan rikki! Eli näyttää nyt hyvin vahvasti siltä että kyseessä tosiaan oli lihasvaivat, jotka aiheuttivat laahustelun ja hyppäämättömyyden. Vielä viime viikon tiistaina agility-treeneissä Tarmo ei suostunut hyppäämään, ja huoli oli suuri. Tarmo tosin oli hierottu toiseen kertaan edellisenä päivänä. Periaatteessa "varoaika" tuli kyllä täyteen, mutta ilmeisesti tyyppi kuitenkin oli hieronnan jäljiltä vielä jumissa. Hieroja nimittäin kylläkin totesi että lihakset eivät olleet läheskään niin paljon jumissa kun neljä viikkoa aikaisemmin hierottaessa.

Eilen treeneissä meininki alkoi normalisoitumaan, onneksi :) Toki mentiin matalilla hypyillä, eikä vauhti päätä huimannut, mutta kuitenkin mentiin iloisesti eteenpäin ja hypytkin hypittiin. Jee! Mahtavaa :)

Joskus kannattaa siis vain lepäillä ja lomailla ja ottaa rennosti ;)

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kesälomatarinoita

Lomat on nyt lomailtu mutta onneksi on vielä kesää jäljellä... Tässä kohtaa kuitenkin pieni katsaus kesän tapahtumiin koirien näkökulmasta :)

Meillä vietettiin tuttuun tapaan pihajuhlia heinäkuun alussa. Sää suosi ja kaikilla oli kivaa. Myös koirat osallistuivat juhliin saamalla paljon hellyyttä ja rapsutuksia... ja ehkä muutaman herkkupalankin ;)


Hihii!



Pihajuhlatunnelmia...


Isäntäväki lomaili viime vuoden tapaan viikon Vuokatissa. Koirat olivat sillä aikaa kesäleirillä Saimaan saaressa vanhempieni hoidossa. Siellä oli mm. juostu, uitu, syöty mustikoita ja vadelmia suoraan puskista, autettu muikkusavotassa ja mitä kaikkea sitä mökillä touhutaankaan. Hyvin oli myös vanha herra Santtu jaksanut, vaikka vähän pelkäsin etukäteen sen jaksamista rinnetontilla. Olipa vanhus käynyt jonkun vesilinnun perässä tekemässä kunnon uintilenkinkin. Siinä sitä paikat vetreytyy :)


Tarmo tähystää! (Kuva: Paula Immonen)



Välillä pitää levätä että jaksaa! (Kuva: Paula Immonen)



Santtu työnjohtajana muikkusavotassa :) (Kuva: Juha Immonen)


Vuokatissa meillä oli seurana ystäväpariskunta lapsiensa kanssa, ja mukana matkusti myös isovillakoira Popi, toiselta nimeltään Hönö. Vierailtiin pienemmällä poppoolla elämäni ensimmäistä kertaa Husky-tilalla: Vuokatti Husky.

Ja kyllä kannatti! Aivan mieletön paikka, koirat ja pätevä isäntä. Koiria oli tilalla noin 80. Ennnakkomielikuva Husky-tarhasta haihtui todella nopeasti. Stressaantuneiden, riekkuvien, hyppivien ja huutavien huskyjen sijaan tarhalla asuikin varsin tasapainoinen ja rauhallisen oloinen porukka. Kaikki olivat yksilöitä, ja isäntä kertoi jokaikisestä koirasta taustatarinan. Kiva oli myös kuulla että hän oli pelastanut useampia koiria jotka muuten olisivat joutuneet piikille. Oli myös kiva huomata että koirien kanssa on tehty muutakin kuin ajettu valjakkoa - varsin hyvä perustottelevaisuus oli rekuilla. Ja voi että niitä lumoavia huskyjen sinisiä silmiä...

Laitan kuvia myöhemmin, jahka saan niitä otettua kamerasta ulos ja käytyä läpi. Husky-tilalla oli myös koiratarvikeliike, josta koirahullut tietysti tekivät tärkeitä ja tarvittavia ostoksia ;) Lisäksi päästiin tutustumaan koulutushalliin. Hallista löytyy erinomaiset tilat niin agilityn kuin tokonkin treenaamiseen. Pohjana tekonurmi jossa vähän kumirouhetta, täysi kattaus ihan uusia agilityesteitä jne. Alettiinkin Camillan kanssa saman tien suunnittelemaan uutta reissua Vuokattiin: vuokramökki, koirat mukaan, tutustuminen husky-tilaan, lyhyt huskysafari, pari päivää koulutusleiriä, esim. päivä tokoa ja päivä agilityä... Kuka muu lähtee mukaan!?!??

Loman viimeinen viikko vietettiin kotosalla Samin siskon vieraillessa perheineen. Vietettiin varsin vilkas viikko: käytiin Linnanmäellä, Korkeasaaressa, Helsingissä, metrossa, ratikassa, liukuportaissa, kahvilassa, Salossa isovanhempien luona, Kiskossa mökillä uimassa, puljaamassa ja leikkimässä Samin serkkujen kanssa, ja ties mitä muuta. Myös Tarmon kasvattaja Tiina käväisi paikalla Raisan, Essin ja Loten kanssa. Oli siinä hetki ihmettelemistä kun viisi walesia kirmasi yhtä aikaa pihalla. Käytiin tekemässä lyhyt ja tehokas toko-treeni Keimolan kuntoradan parkkipaikalla. Kummityttöni Nette 7v. pääsi myös avustamaan tärkeässä roolissa, nimittäin lisäämään namilautaselle palkkanameja kun lähetin Tarmon ruutuun kauempaa.

Oli kiva huomata että Tarmo pitkän toko-tauon jälkeenkin oli aika hyvin kartalla ja selvästi näki että on tätä tehty ennenkin. Ja taas palautui myös se mieleen että seuraamisharjoitukset pitäisi tehdä aina ihan treenin ensimmäisenä ja lopuksi kivat harjoitukset, kuten ruutu. Pitää jatkossa panostaa taas enemmän tokoiluun, agilityn ollessa tällä hetkellä enemmän ja vähemmän tauolla Tarmon lihasongelmien takia. En nyt ehkä kuitenkaan kokeista uskalla haaveilla, vaikka ne springerimestaruudetkin toki olisi kuukauden päästä... ;)

Kaiken kaikkiaan oli varsin tapahtumarikas ja lapsipainotteinen loma. Kivaa oli, ja oli ihana viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Olisihan sitä toki voinut vähän enemmän lomailla ihan itsekseenkin, ns. tekemättä mitään. Mutta ehkä ensi kesänä sitten... nyt ollaankin siis taas töissä lepäämässä ;)


Pikku possuja väsyttää ;)

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Sunnuntait <3

Parasta sunnuntaissa on päiväunet nenät vastakkain maailman parhaan lelun kanssa :)


keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Erittäin Fiksu Koira

Tässä eräänä iltana menin ulos pihalle, ihan pihan perälle asti, siis alapihalle raparperin viereen. Alkoi satamaan, ihan melkein kaatamalla. No, eipä aikaakaan kun Tarmo riensi paikalle minun pieni pilkullinen sateenvarjo suussaan! Samilta varmistus: ei ollut kehoittanut Tarmoa tähän, vaan ihan itsenäisesti toimi. Niin on Älykäs Koira, että! :)

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Loma, Lotte & Lihakset

KesäLOMA käynnistettiin tällä kertaa varsin koiramaisissa tunnelmissa. Tarmon kasvattaja Tiina oli pyytänyt meitä hoitamaan Lotte-neitokaista viikonloppuna. Kovasti odotettu Lottis saapuikin meille perjantai-iltana. Viikonloppu meni siis koirien kanssa touhutessa. Lotte on tunnetusti vähän haastava ja dominoiva tapaus, joten rajat pitää olla kunnossa näin lyhyelläkin visiitillä. Niinpä meillä oli omien koirienkin kanssa pieni tsemppausviikonloppu erinäisissä käyttäytymissäännöissä, ne kun välillä saavat elää vähän pellossa ;)

Odotin vähän hankalampaakin viikonloppua kolmen koiran kanssa, mutta kaikki sujui itseasiassa ihan super-hyvin. Perjantai-iltana Lotte oli vähän reppana. Ajatella, ihan vieraassa paikassa ja kahden pojan kanssa. Yök. Miten täältä pääsee pois!?









Lottehan on leikattu narttu, joten "siinä" mielessä en odottanutkaan ongelmia. Vanha herra Santtu osoittautui edelleen varsin viriiliksi tapauksesksi, ja kun Santtu ei kuule mitään, ei se myöskään kuullut Loten varoitusmurinaa. Santtu meinasi siis aluksi saada pari kertaa hammasta, mutta oppi kyllä sitten aika nopeasti... ;) Santtu päätyikin olemaan herrasmies, ja esitteli pihaa ylpeänä.


"Tässä on mun piha, ja tossa puussa asuu orava... :)"


Lotte reipastui selvästi lauantaina ja sunnuntaina. Meidän omat pojathan ovat varsin aamu-unisia, ne nukkuvat ihan niin pitkään kuin isäntäväkikin, ja vielä silloinkin ne mielellään jatkavat loikoilua. Aamu Loten kanssa alkoikin hauskasti, kun se vaan kuulikin että aloin heräilemään, se oli saman tien istumassa sängyn vieressä ja tapitti silmiin häntä vatkaten. "Hyvää huomenta! Tänään on ihana päivä!!! Mitä nyt tehdään!?!?!??" :)

Muuten viikonlopun aikana oltiin paljon pihalla, tehtiin pitkä lenkki mäkisellä kuntoradalla ja riehuttiin pihalla. Kivaa oli kaikilla :) Niin, ja Lottehan siis etsii uutta kotia... hmmmm...

Lisää kuvia lopussa.

-----

Sitten niihin lihasasioihin. Olen siis jo jonkin aikaa epäillyt että Tarmolla on lihaksissa jotain jumia. Se ei viime aikoina ole oikein perustanut hypyistä agilitytreeneissä, vaan homma on mennyt rauhoitteluksi. Into on kova, mutta vaikka mitä tekee niin koira vaan haluaa tehdä kontakteja, putkia ja pujottelua.

Lauantaina oli kisat Ojangossa, joihon olin Tarmon ilmoittanut. Päätin lähteä sinne, koska ilma oli vaihteeksi viileä ja sateinen. Voi ainakin poissulkea helteen vaikutuksen koiran menoon. Otushan olikin tarmoa täynnä ja lähti reippaasti liikkeelle. Mutta kahden hypyn jälkeen sama rauhoittelu taas alkoi... eli parin kontaktin ja pujottelun kautta maaliin, eikä puhettakaan että oltaisiin osallistuttu toiselle radalle.

Maanantaiksi oli tilattu hieroja paikalle. Löydökset olivat varsin odotetut: aikamoiset jumit molemmissa takajaloissa, useammassakin lihaksessa, ja lisäksi vielä päällimmäisissä pitkissä selkälihaksissa rintarangassa muutaman nikaman kohdalla. Hyvä asia oli se että jumit olivat symmetrisesti molemmilla puolilla, ja etuosa, erityisesti lavat olivat vardin irtonaiset.

Nyt pidetään agilitystä taukoa ainaskin tällä viikolla, ja jos seuraavalla viikolla mennään niin ei tehdä hyppyjä. Ensi viikolla tehdään ystävän toimesta toinen hieronta tähän väliin, ja sitten neljän viikon päästä on varattu seuraava aika eilen käyneelle ammattilaiselle, kunhan hänkin on pitänyt lomansa tässä välissä. Nähtäväksi jää parantuuko tilanne tällä vai pitääkö lähteä sitten tarkempiin tutkimuksiin. Sitähän ei koskaan oikein voi tietää mikä on syy ja seuraus... eli johtuuko lihasjumi harrastuksesta ja liikkumisesta, vai onko siihen joku muu sisäinen syy joka sitten jumiuttaa liakset ja vaikuttaa sitä kautta harrastamiseen. Uskon ja toivon että kyse on kuitenkin ihan harrastusten tuomasta jumituksesta :) Nyt sitten vaan paljon omaehtoista liikkumista, eli esim. vapaana juoksentelua ja uimista... kuulostaa ihan kesäLOMALTA :)

-----

Ja tässä vielä lopuksi kuvia viikonlopulta :)















torstai 27. kesäkuuta 2013

Kesäkuulumisia

Blogi on taas elänyt hiljaiseloa, mutta elämä onneksi kuitenkaan ei :)

Emäntä sairasteli kevään aikana pari kuukautta putkeen on/off, joten treenitaukoa kertyi agilityyn aika paljon. Päästiin onneksi mukaan taas heti kun ulkokausi aloitettiin. Ihanaa treenata taas ulkona!

Ulkotreeneihin siirtyminen ja tauko olivat taas tehneet tosi hyvää. Tarmo oli ihan super-hyvä ensimmäisillä kerroilla. Voi sitä riemua! Nyt meno on taas hidastunut, enkä oikein teidä mistä se johtuu. Kuumuus tietysti hidastaa, eikä Tarmonkaan kunto kevään tekemättömyyden jälkeen ole varmasti huipussaan. Olen nyt varmuuden vuoksi varannut hieronta-ajan ensi viikon maanantaille, katsotaan nyt ainakin löytyykö mitään pahoja jumeja.

Muuten Tarmo kyllä tekee hommia innolla ja hienolla kontaktilla ohjaajaan. Agilityssä varmuutta on tullut huimasti lisää (silloin kun päästään jotenkuten sujuvasti eteenpäin). Kepit sujuvat, ja koiruus myös irtoaa kivasti takaa kierroille ja vetämisille. Kunhan vaan sitä vauhtia olisi. Ollaan tässä myös vähän herätelty TOKO-muistoja, ties vaikka saatais sitäkin puolta taas käyntiin ihan tavoitteellisestikin.

Loma alkaa huomenna, kesäfiilikset!

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Aarre!

Tämän viikkoa jatkuneet plussakelit paljastivat pihalta ihanan aarteen! Nyt sitten piipataan varmaan koko viikonloppu. Voi ihanuutta ;)



keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Keinu-puomi-loopissa!

Joku saattaisi ajatella otsikon perusteella että tästä tulee hieman negatiivinen kirjoitus. Mutta ei, ihan päinvastoin! Lauantain kisojen jälkeen jäi sellainen ajatus korvan taakse että näinköhän Tarmo kuitenkin sai positiivisen fiiliksen keinusta (ja puomista). Kun niin kovasti tsemppasin ja ylistin sitä silloin tokan radan keinulla, ja kun toinen juuri ja juuri hiipimällä uskalsi sen suorittaa. Jäin vaan miettimään asiaa kun keinun jälkeen puomi tuli niin vauhdilla ja innolla. Yleensä nämä kuitenkin heijastelevat toisiinsa.

No, ilmeisesti olin oikeassa, sillä eilen treeneissä jouduttiin hetkeksi Tarmon kanssa ihan looppiin keinun ja puomin kanssa kun tyyppi ei oli mitään muuta tehnytkään kun niitä ;) Hauska otus! Ihan kun se olisi halunnut sanoa että "Kyllä minä oikeasti olen ihan reipas ja tykkään tästäkin ja yhtään ei pelota enää, että sori kun viimeeksi vähän pelotti!"

Eli todennäköisesti ollaan takas siinä toisessa ongelmassa, että kaikki kontaktit vetävät puoleensa ja tarkkana saa olla!

maanantai 25. helmikuuta 2013

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Pallo hukassa

Nyt on käynyt niin, että Tarmon ihana rakas punainen pallo on kadonnut! Teoriani on, että T on itse kiikuttanut pallon ulos ja piilottanut lumihankeen. Kevättä odotellessa...

Pallo oli vähän hukassa myös eilen agility-kisoissa Hyvinkäällä. Kisattiin vaihteeksi siis vanhassa muutaman vuoden takaisessa treenihallissamme. Herätys oli la aamuna klo 5.45(!), paikalla piti olla viimeistään 7.30. Mitäpä sitä ei harrastuksensa vuoksi tekisi...

Ohjelmassa oli kaksi agilityrataa. Eka rata meni pipariksi Tarmon nuuskimisen takia. Jos mahdollista, se oli vielä pahempaa kuin kotihallissamme Ojangossa. Hyvinkäällä on myös tekonurmialusta, mutta lyhyemmällä "karvalla" ja ilman kumirouhetta. Hyvinkään matossa on se hyvä puoli että sitä käsittääkseni pestään silloin tällöin. Mutta ei tosiaan ollut sillä ainakaan vaikutusta.

Ne pätkät kun sain Tarmon mielenkiinnon pois hajuista sujuivat kyllä ihan hyvin. Keinulle vähän liian vauhdikkaasti, sellanen melkeen lentokeinu mutta kontaktivirhettä ei silti olis tullut. Mieleen jäikin että jäiköhän nyt taas kammo päälle... Ekalta radalta siis kolme kieltoa, en edes muista mistä kaikkialta ne tulivat kun koko keskittyminen meni nuuskimiseen.

Tokan radan otinkin sitten sillä ajatuksella että olispa meillä jauskaa, ja päästäispä eteenpäin vauhdikkaasti! Viis virheistä jos niitä tulee. Ja keinu-puomi-asia oli myös mielessä, että jos on kammo päällä, juostaan sitten niitten ohi surutta.

Noh, alkuun lähdettiinkin sitten iloisesti ja vauhdilla! Ja virheettömästi. Meno oli oikein mukavaa :) Yli puolen välin mentiin sujuvasti, kunnes tultiin keinulle. Ja siitä sitten kielto. Toisella yrityksellä sain kuitenkin hurjalla tsemppaamisella ja kehumisella Tarmon suorittamaan keinun hitaasti ja rauhallisesti. Ja hirmu isot kehut päälle! (Mitä nyt ehti ennen seuraavaa estettä.)

Olin aivan varma että sama epävarmuus heijastuisi jälleen myös puomiin. Välissä oli keinun jälkeen ainoastaan yksi este (muuri) ennen puomia. Päätin kuitenkin kokeilla riskillä täyteen vauhtiin kiihdyttämistä ja juoksemista, ja ilokseni huomasin että siinähän se Tarmo kiihdytti vieressä vielä kovempaan vauhtiin - puomilla, niinkuin pitikin :)

Yritin pitää vauhtia ja iloista menoa yllä loppuradankin puomin jälkeen. En tiedä kostautuiko se huonona ohjauksena, vai vetikö hajut taas voiton, mutta jokatapauksessa loppuradalla nenä maassa kaksi kieltoa (hypyltä ja putkesta).

Toiselta radalta jäi kuitenkin hyvä mieli, koska tavoitteet toteutuivat suurimmalta osalta.



maanantai 11. helmikuuta 2013

Talvimetsässä

Aamupäivän kävelylenkki talvisessa metsässä :) Nolla-keli, koirien turkit täynnä lumipalloja. Mutta ei tuntunut paljon tassuissa painavan, edes vanhaa herraa Santtua.