Tänään oltiin taas ToKo-treeneissä. Tai no kävi onni että päästiin sinne ylipäätään, kiitos Camillan joka ystävällisesti koukkasi meidät kyytiinsä matkalla Konalaan :) Muuten olisivat treenit jääneet meiltä Tarmon kanssa väliin kun autoa ei ollut ja julkisilla ei enää oltaisi ehditty.
Viikon mittaan ollaan pariin otteeseen treenattu Tarmon kanssa niitä noudon alkeita sekä perusasentoa. Tarmo ottaa jo tosi mielellään noutokapulan suuhunsa, mutta ei vielä osaa pitää sitä pitkää aikaa. Pitää seuraavaksi vähän viivyttää naksun ja palkan antamista niin eiköhän se siitä lähde pitenemään. Muita juttuja ei juurikaan ehditty viikon aikana treenaamaan.
Tänään treeneissä otettiin ensin juuri noutoa. Camilla kävi jokaisen koiran yksitellen läpi, ja jokainen sai vinkit joilla jatkaa eteenpäin. Sen jälkeen aloitettiinkin kauko-ohjauksen alkeet :) Tämä liike tulee eteen avoimessa luokassa, ei siis vielä aloittelevissa. Olen pennusta asti opettanut Tarmolle kauko-ohjauksen istumis- ja maahanmenokäsiliikettä, joten ainakin nämä alkeet sujuivat meiltä hyvin. Treenattiin siis pelkästään istumista ja maahanmenoa niin että oltiin aivan koiran vieressä, jotta pääsee kontrolloimaan sitä että koiran takapuoli ei liiku (tai etuosa, riippuen siitä kumminpäin koira liikkeen tekee).
Viimeisenä juttuna otettiin paikallaoloa. Jotenkin tuntuu että siinä liikkeessä on Tarmon kanssa tosi paljon tekemistä, kun se on kuitenkin niin perso namiensa perään. En uskalla kovin kauas edes yrittää mennä kun riski siitä että Tarmo pomppaa ylös on tosi iso. Noh, pikkuhiljaa... =)
Näitä asioita pitäisi sitten taas viikon aikana treenailla. Saas nähdä kuinka jatkossa käy, meillä nääs alkaa kylppäriremppa ensi viikon keskiviikkona. Voi olla aika paljon säätämistä koirien hoidon, kulkemisten ja ylipäätään asumisen kanssa. Toivotaan ettei vanhasta kylppäristä löydy kosteutta, koska sitten projekti venyy paljon pitemmäksi kuin suunniteltiin...
torstai 28. elokuuta 2008
perjantai 22. elokuuta 2008
Raisa, Remu ja Tarmo vauhdissa
Tässä kuvia MeJä-mestaruudesta sekä Raisan ja Tarmon illanvietosta Tiinan äidin luona :)
Moi mä oon Raisa :)
Ja mä oon sen veli Tarmo :)
Sisko ja sen veli ottavat kontaktia :)
Huuli rullalla, pöllö ilme ;)
Välillä pitää ottaa rennosti...
Elämä on...
...ihanaa :)
Tarmo "metsänpoika" ja Remu "suloisin risukasa" poseeraavat palkintojensa kanssa :)
Et kyllä prkl vie mun lelua... ;)
Moi mä oon Raisa :)
Ja mä oon sen veli Tarmo :)
Sisko ja sen veli ottavat kontaktia :)
Huuli rullalla, pöllö ilme ;)
Välillä pitää ottaa rennosti...
Elämä on...
...ihanaa :)
Tarmo "metsänpoika" ja Remu "suloisin risukasa" poseeraavat palkintojensa kanssa :)
Et kyllä prkl vie mun lelua... ;)
Tarmo ToKoilee taas
Eilen oli vihdoin meidän seuraavan ToKo-kurssin ekat treenit! Tämän kurssin tarkoituksena on syventää perusosaamista, sekä tuoda koko ajan pikku hiljaa myös uusia vaativampia liikkeitä mukaan. Useissa tapauksissa nämä uudet vaativammat liikkeet vahvistavat sitä perusosaamista, vaikka uusina juttuina ovatkin tosi vaikeita ja koe-mielessä vielä kaukana tulevaisuudessa.
Treenien aluksi käytiin läpi vaihe vaiheelta noudon teoriaa, Camillalla oli taas työkaverinsa Vunjo mukana näyttämässä mallia. Hyvin havainnollistava tapa. Kaikki koirat saivat myös omat noutokapulansa, jos sellaista ei vielä ollut. Noudon opettelu aloitettiin tosi perus-perus-perusteista, todella fiksulta vaikuttavalla tavalla. Vaihe vaiheelta sitten pikku hiljaa edetään eteenpäin, niin ettei koira missään vaiheessa pääse oppimaan vääriä asioita. Niin kävisi helposti jos kapulaa ihan ensimmäiseksi vaan heitettäisiin ja toivottaisiin että toispa se sen nyt tänne...
Aloitimme siis siitä että koira totutetaan siihen että sen kuonosta pidetään kiinni käsin sekä ylhäältä että alhaalta. Sehän on luonnostaan monille koirille melko vastenmielistä ja outoa. Seuraavassa vaiheessa siirrytään siihen että koira saa palkan siitä että se pitää kapulaa suussaan myös niin että sitä käsin pidetään kiinni, tai ensin siis myös siitä että se edes katsoo kapulaan päin. No, Tarmon kohdalla katseesta kyllä siirryttiin suoraan siihen että kapula oli suussa... =) Näitä molempia juttuja tehtiin nyt ekalla kerralla. Käytin itse naksutinta tässä hyväkseni, se kun tuntuu Tarmon kohdalla toimivan. Tosin vähän motoriikkaongelmia kun piti yhtäaikaa sekä pitää kuonosta kiinni, naksauttaa ja antaa makupalaa. Tästä sitten pikkuhiljaa tosiaan edetään eteenpäin. Seuraavina vaiheina sitten tulee mm. että koira opetetaan tarttumaan kapulaan maasta, kiertämään oikein kapulan ympäri ennen tarttumista jne. Ja vasta sitten hamassa tulevaisuudessa päästään siihen että kapulaa oikeasti heitetään. Käskynä ajattelin käyttää "tuo", jonka siis tulee tarkoittaa koiralla sitä että se päätyy sivulle perusasentoon istumaan niin että kapula pysyy suussa. Siinähän sitä on tavoitetta kerrakseen :)
Se vielä vähän mietityttää että pitäisiköhän käyttää treeneissä metallikapulaa. Vähän pahoin pelkään että Tarmo on aika kovasuinen. No, metallikapulaanhan nämä vintiöt tottuivat jo pentuaitauksessa ;)
Noudon perusteiden jälkeen kertailtiin perusasentoja, seuraamista, käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Myös molemmille sivuille ja taaksepäin seuraamista kokeiltiin, vaikka ne ovatkin vasta voittajaluokan liikkeitä. Nämä juuri ovat niitä asioita mitkä vahvistavat perusosaamista, vaikka muuten ovatkin tulevaisuuden juttuja.
Oli taas jännä huomata miten toko-treenit rasittavat pienen koiran päänuppia ihan eri tavalla kuin agility. Tarmo oli selvästi puolen tunnin jälkeen jo aivan puhki, kun pikku aivoilla joutui ihan ajattelemaan... ;) Saas nähdä miten poika jaksaa kun parin viikon päästä myös agility-treenit alkavat torstaisin. Tokon ja agilityn väliin jää reilu tunti lepoaikaa. Uskoisin kyllä että se riittää, sitäpaitsi ne ovat luonteeltaan kuitenkin niin erilaiset treenit - ensin rasitetaan aivoja, sitten muuta kroppaa. Päinvastoin, voi olla vaan hyväksikin. Mutta toki jos alkaa näyttää siltä että se on liian rankkaa, niin pitää sitten yrittää siirtää toko johonkin toiseen päivään.
Treenien aluksi käytiin läpi vaihe vaiheelta noudon teoriaa, Camillalla oli taas työkaverinsa Vunjo mukana näyttämässä mallia. Hyvin havainnollistava tapa. Kaikki koirat saivat myös omat noutokapulansa, jos sellaista ei vielä ollut. Noudon opettelu aloitettiin tosi perus-perus-perusteista, todella fiksulta vaikuttavalla tavalla. Vaihe vaiheelta sitten pikku hiljaa edetään eteenpäin, niin ettei koira missään vaiheessa pääse oppimaan vääriä asioita. Niin kävisi helposti jos kapulaa ihan ensimmäiseksi vaan heitettäisiin ja toivottaisiin että toispa se sen nyt tänne...
Aloitimme siis siitä että koira totutetaan siihen että sen kuonosta pidetään kiinni käsin sekä ylhäältä että alhaalta. Sehän on luonnostaan monille koirille melko vastenmielistä ja outoa. Seuraavassa vaiheessa siirrytään siihen että koira saa palkan siitä että se pitää kapulaa suussaan myös niin että sitä käsin pidetään kiinni, tai ensin siis myös siitä että se edes katsoo kapulaan päin. No, Tarmon kohdalla katseesta kyllä siirryttiin suoraan siihen että kapula oli suussa... =) Näitä molempia juttuja tehtiin nyt ekalla kerralla. Käytin itse naksutinta tässä hyväkseni, se kun tuntuu Tarmon kohdalla toimivan. Tosin vähän motoriikkaongelmia kun piti yhtäaikaa sekä pitää kuonosta kiinni, naksauttaa ja antaa makupalaa. Tästä sitten pikkuhiljaa tosiaan edetään eteenpäin. Seuraavina vaiheina sitten tulee mm. että koira opetetaan tarttumaan kapulaan maasta, kiertämään oikein kapulan ympäri ennen tarttumista jne. Ja vasta sitten hamassa tulevaisuudessa päästään siihen että kapulaa oikeasti heitetään. Käskynä ajattelin käyttää "tuo", jonka siis tulee tarkoittaa koiralla sitä että se päätyy sivulle perusasentoon istumaan niin että kapula pysyy suussa. Siinähän sitä on tavoitetta kerrakseen :)
Se vielä vähän mietityttää että pitäisiköhän käyttää treeneissä metallikapulaa. Vähän pahoin pelkään että Tarmo on aika kovasuinen. No, metallikapulaanhan nämä vintiöt tottuivat jo pentuaitauksessa ;)
Noudon perusteiden jälkeen kertailtiin perusasentoja, seuraamista, käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Myös molemmille sivuille ja taaksepäin seuraamista kokeiltiin, vaikka ne ovatkin vasta voittajaluokan liikkeitä. Nämä juuri ovat niitä asioita mitkä vahvistavat perusosaamista, vaikka muuten ovatkin tulevaisuuden juttuja.
Oli taas jännä huomata miten toko-treenit rasittavat pienen koiran päänuppia ihan eri tavalla kuin agility. Tarmo oli selvästi puolen tunnin jälkeen jo aivan puhki, kun pikku aivoilla joutui ihan ajattelemaan... ;) Saas nähdä miten poika jaksaa kun parin viikon päästä myös agility-treenit alkavat torstaisin. Tokon ja agilityn väliin jää reilu tunti lepoaikaa. Uskoisin kyllä että se riittää, sitäpaitsi ne ovat luonteeltaan kuitenkin niin erilaiset treenit - ensin rasitetaan aivoja, sitten muuta kroppaa. Päinvastoin, voi olla vaan hyväksikin. Mutta toki jos alkaa näyttää siltä että se on liian rankkaa, niin pitää sitten yrittää siirtää toko johonkin toiseen päivään.
tiistai 12. elokuuta 2008
Agilityä jälleen
Tiistaina oli taas agility-treenien aika. Viime viikon treenit jäivätkin väliin oman Bulgarian työmatkan takia. Viime viikonloppunakin oltiin vaan kotosalla, jotenka tällä kertaa ei ainaskaan Tarmon jaksamisesta treenien sujuminen olisi kiinni, kun ei vähään aikaan oltu tehty mitään. Jotenka jännitystä riitti kun mielessä pyöri se että oliko edellisten treenien ongelma tosiaan vaan se että Tarmo oli fyysisesti yli väsynyt...
Treenien tarkoitus oli pitää leikkimieliset kisat, kun tämä oli taas tämän treeni rupeaman vika kerta. Aikaa kyllä otettiin ja joitain virheitäkin merkkailtiin, mutta ei mitenkään kovin vakavasti. Eikä tietenkään mitään sijoituksia jaettu... :) Ratojakin oli muutamia erilaisia vähän eri tasojen mukaan. Tarmon kanssa päästiin vaikeimmalle radalle, joka oli tällainen:
Tarmo oli radalla aivan loistava! Varmaan parasta menoa ikinä... harmi vaan että itse mokasin puhjottelussa ohjaukseni kanssa, muuten suoritus olisi ollut aika täydellinen ja vieläpä sairaan nopea :) Pujottelu oli tuolla radalla loogisinta ohjata "väärältä" puolelta (juu, teidän ettei väärää puolta olekaan, mutta kun...), ja koiralle se ei olisi ollutkaan mikään ongelma, mutta kun ohjaaja on tällainen puoli-vammainen niin minkäs teet. Oma motoriikkani ei kerta kaikkiaan toiminut tuossa kohtaa. Ja kun en vielä ole vieroittanut Tarmoa kädellä ohjaamisesta niin sekaisinhan se meni. Eli koska oma ohjaamiseni niin että koira on oikealla puolella ei ole vielä varmaa, niin tässä kohtaa olisi kannattanut ohjata pujottelu toiselta puolelta koska oli "kilpailutilanne", vaikka se radan etenemisen kannalta olisikin ollut huonompi valinta.
Noh, kaiken kaikkiaan aivan älyttömän hyvä mieli jäi, ja nyt kun miettii taas tätä 10 kerran treenijaksoa, niin kehitystä on tapahtunut huimasti. Nyt meillä onkin parin viikon tauko, ja syyskuun alussa jatketaan taas :)
Treenien tarkoitus oli pitää leikkimieliset kisat, kun tämä oli taas tämän treeni rupeaman vika kerta. Aikaa kyllä otettiin ja joitain virheitäkin merkkailtiin, mutta ei mitenkään kovin vakavasti. Eikä tietenkään mitään sijoituksia jaettu... :) Ratojakin oli muutamia erilaisia vähän eri tasojen mukaan. Tarmon kanssa päästiin vaikeimmalle radalle, joka oli tällainen:
Tarmo oli radalla aivan loistava! Varmaan parasta menoa ikinä... harmi vaan että itse mokasin puhjottelussa ohjaukseni kanssa, muuten suoritus olisi ollut aika täydellinen ja vieläpä sairaan nopea :) Pujottelu oli tuolla radalla loogisinta ohjata "väärältä" puolelta (juu, teidän ettei väärää puolta olekaan, mutta kun...), ja koiralle se ei olisi ollutkaan mikään ongelma, mutta kun ohjaaja on tällainen puoli-vammainen niin minkäs teet. Oma motoriikkani ei kerta kaikkiaan toiminut tuossa kohtaa. Ja kun en vielä ole vieroittanut Tarmoa kädellä ohjaamisesta niin sekaisinhan se meni. Eli koska oma ohjaamiseni niin että koira on oikealla puolella ei ole vielä varmaa, niin tässä kohtaa olisi kannattanut ohjata pujottelu toiselta puolelta koska oli "kilpailutilanne", vaikka se radan etenemisen kannalta olisikin ollut huonompi valinta.
Noh, kaiken kaikkiaan aivan älyttömän hyvä mieli jäi, ja nyt kun miettii taas tätä 10 kerran treenijaksoa, niin kehitystä on tapahtunut huimasti. Nyt meillä onkin parin viikon tauko, ja syyskuun alussa jatketaan taas :)
tiistai 5. elokuuta 2008
Tarmolle ja Remulle kokemusta springereitten MeJä-mestaruudesta
Viikonloppuna rehkittiin Nokian metsissä springereitten MeJä-mestaruudessa. Viikonloppu oli tosi kiva, tosin tulosten puolesta mentiin tällä kertaa kokemusten haun puolelle. Alueella missä koe pidettiin on todella runsas peurakanta. Tällä kertaa se koitui sekä Tarmon että Remun kohtaloksi. Tarmon jäljelle jopa nähtiin menevän emä kahden bambi-lapsensa kanssa... No, ens kerralla sitten taas uudestaan!
Sekä Tarmo että Remu palkittiin kuitenkin hienoilla titteleillä ja leluilla. Tarmosta tuli "Metsänpoika" ja Remu valittiin "Suloisimmaksi Risukasaksi" :D Pojat varmasti tykkäsivät leluistaan enemmän kuin mitä olisivat tykänneet pokaaleista ja ruusukkeista...
Uskon että Tarmolla oli kuitenkin tosi kiva reissu. Varsinkin kun pääsi lauantai-iltana siskonsa Raisan kanssa leikkimään ja nurmikolla kellottelemaan. Laitan kuvia vähän myöhemmin sisarusten touhuista.
Terveisiä muuten Varnasta, Bulgariasta! Rankan viikonlopun jälkeen koitti maanantai aamuna kuuden jälkeen lähtö lentokentälle ja työmatkalle tänne etelän lämpöön. Sanotaanko näin että pirteämpänäkin on reissuun lähdetty ;)
Sekä Tarmo että Remu palkittiin kuitenkin hienoilla titteleillä ja leluilla. Tarmosta tuli "Metsänpoika" ja Remu valittiin "Suloisimmaksi Risukasaksi" :D Pojat varmasti tykkäsivät leluistaan enemmän kuin mitä olisivat tykänneet pokaaleista ja ruusukkeista...
Uskon että Tarmolla oli kuitenkin tosi kiva reissu. Varsinkin kun pääsi lauantai-iltana siskonsa Raisan kanssa leikkimään ja nurmikolla kellottelemaan. Laitan kuvia vähän myöhemmin sisarusten touhuista.
Terveisiä muuten Varnasta, Bulgariasta! Rankan viikonlopun jälkeen koitti maanantai aamuna kuuden jälkeen lähtö lentokentälle ja työmatkalle tänne etelän lämpöön. Sanotaanko näin että pirteämpänäkin on reissuun lähdetty ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)