Eilen oli taas vuorossa normaalit tiistain agility-treenit Konalassa. Aivan ensimmäiseksi pitää hehkuttaa sitä mitä Tarmo teki ensimmäiseksi kun päästiin kentän puolelle: Se käveli keinun luokse, nosti etutassut kontaktille ja katsoi minuun: "Noh, missä se nami viipyy!?" :) Onneksi oli naksutin käden ulottuvilla, ei muuta kun naks ja namia. Tarmo teki saman tempun vielä toistamiseenkin, ja toimin silloinkin samalla tavalla. Muuten ei keinuun eilen koskettukaan. Ehkä se keinukammo vielä siitä... :)
Treenattiin lyhyehköä rataa, joka oli muuten super-helppo, mutta mukana oli kepit. Lähestyminen vähän vinosti ja ohjaus loogisinta "väärältä puolelta". Ensin oli hankaluuksia kepeille sisään menossa. Otettiin siihen myös tällä kertaa naksutinta avuksi, ja kyllä se tuntui vähän auttavankin. Välillä kun kokeilin "oikealta" puolelta, se kyllä sujui ihan kivasti, ja siinä kohtaa Tarmo teki töitä huomattavasti itsenäisemmin. "Väärältä" puolelta se hakee minusta tukea vähän väliä. Toisaalta sitten taas "oikealta" puolelta kokeiltiin välillä niin, että jätin käden pois, tein vain pientä ohjausliikettä jalalla, sanoin alussa vaan "kepit"-käskyn, jätin sen muista väleistä pois ja vaan koko ajan kehuin ja kannustin. Se tuntui toimivan!
Lopuksi kokeiltiin samaa rataa niin että ohjaajien piti pitää kädet sidottuina selän takana. Siinä päästiin vähän treenaamaan sitä että mihin suuntaan oman kropan pitäisi oikeasti kääntyä, sekä myös koiran hakeutumista itsenäisemmin esteille. Oli muuten yllättävän haastava mutta hauska harjoitus :)
Kaiken kaikkiaan Tarmon ilme oli tänään jotenkin tosi iloinen, super-positiivinen, ja kovasti kontaktin-haluinen. Jäi tosi hyvä mieli! Ai niin, ja keksin myös uuden I-HA-NAN treenilelun, tämä on paras ikinä! Sellainen karvainen kettu, joka myös vinkuu. Tarmo innoistui tästä niin että pääsin palkkaamaan sen oikein kunnon repimis- ja riehumisleikeillä! Räyh!
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
maanantai 25. toukokuuta 2009
Mökkiviikonloppu ja treeniä
Oltiin viikonloppuna Kiskossa mökkeilemässä. Kivaahan se taas oli, tosin naapurin puolelle karkailevat koirat ja erityisesti naapurin kenkiä meidän puolelle kantava Tarmo The Kleptomaani aiheuttivat jälleen omat ongelmansa ;)
Lauantaina kävin koirien kanssa sellaisella 2,5 tunnin metsälenkillä. Tuo metsässä kulkeminen on kyllä niin rentouttavaa ja terapeuttista puuhaa että voisin tehdä sitä vaikka kuinka paljon. Kiire ei ole minnekään, ja välillä voi vaikka istahtaa mättähälle. Ja vieläpä samalla harrastaa lempipuuhaani valokuvausta.
Sunnuntaina tyydyttiin vähän lyhyempään, noin 1,5 tunnin lenkkiin.
Tässä kuvia lauantailta:
Metsän kuningas! (jolla kasvaa mänty päässä...)
Jiihaa!
MUN keppi!
Iloinen naama (joo, kyllä sillä tosiaan kasvaa mänty päässä!)
Korvat käppyrällä...
Tuonne suuntaan...
Slurps!
Matkalla jonnekin...
Kyllä, spanieli voi näyttää myös tältä ;)
Lääh!
Tarkkaillaan eri suuntiin
Lepohetki pellossa...
...mutta eihän sitä kovin kauan jaksa paikallaan olla :)
Ja tässä vielä muutama kuva sunnuntailtakin :)
Kyllä elämä täällä mökillä on ihanaa!
Korvat lepattaa!
Ihana metsäsika :)
Näyttää jo ihan kesäiseltä :)
Pojat ovatkin sen jälkeen olleet aivan totaalisen naatteja. Noihin metsälenkkeihin kun lisää päälle sen kaiken muun jatkuvan juoksemisen, nuuhuamisen, uimisen, oravien paimentamisen jne, niin ovat kyllä pojat saaneet taas urheilua kerrakseen. Tällä kertaa ei sentään käyty mitään vesilintuja jahtaamassa ;)
Vaan ei ole helppoa pienen agility-sankarin elämä! Sunnuntaina lähdettiin vielä illalla käymään Ojangossa treenaamassa Tarmon kanssa. Meitä olikin kiva porukka mukana tällä kertaa: Wade, Lotte ja Sanna, Niina, Paavo ja irlanninsetterin pentu Väinö sekä tietysti Tiina ja Raisa.
Treenattiin taas tuttuun tapaan keppejä ja keinua. Tarmosta kyllä huomasi että se oli TODELLA väsynyt. Reppana =) Kaikki liikkeet oli kuin jostain hidastetusta filmistä, mutta urheasti se suoriutui tehtävistään. Kepit meni ihan ok, mutta siinä keinussa on kyllä vielä tosi paljon tekemistä.
Lopuksi otettiin sitten vielä lyhyttä radan pätkää. Alku menikin vähän sähläämiseksi, jostain syystä Tarmo meinasi koko ajan juosta toisen hypyn ohi. Tätä ei olekaan näin selkeällä tavalla tapahtunut pitkään aikaan, päin vastoin, omasta mielestäni juuri tässä asiassa ollaan viime aikoina kehitytty paljon (esim. eka möllikisa-suoritus oli aivan loistava juuri tällä osa-alueella). Siis siinä että Tarmo osaa lukea ja hakea jo paljon paremmin esteitä. Noh, tottakai parantamista siinäkin löytyy paljon, mutta tällä kertaa laittaisin kyllä osa syyn koiran väsymyksen piikkiin :)
No, alkukankeuden jälkeen päästiin vauhtiin. Ja siihen että olipa ohjaaja taas hidas ja kömpelö ;) Tiina otti radan videolle, pätkä löytyy Jangas YouTube-kanavalta: http://www.youtube.com/user/Jangaskennel. Katsokaa ja ihailkaa kun ohjaaja on ekan putken jälkeen parilla hypyllä aivan totaalisen myöhässä ;)
Kiitos jälleen kerran Tiinalle kun jakset kerta toisensa jälkeen lähteä meidän kanssa treenaamaan ja antamaan vinkkejä :) On muutenkin hyvä kun tulee ohjeita eri henkilöiltä niiden omien normaalien treenien lisäksi.
Lauantaina kävin koirien kanssa sellaisella 2,5 tunnin metsälenkillä. Tuo metsässä kulkeminen on kyllä niin rentouttavaa ja terapeuttista puuhaa että voisin tehdä sitä vaikka kuinka paljon. Kiire ei ole minnekään, ja välillä voi vaikka istahtaa mättähälle. Ja vieläpä samalla harrastaa lempipuuhaani valokuvausta.
Sunnuntaina tyydyttiin vähän lyhyempään, noin 1,5 tunnin lenkkiin.
Tässä kuvia lauantailta:
Metsän kuningas! (jolla kasvaa mänty päässä...)
Jiihaa!
MUN keppi!
Iloinen naama (joo, kyllä sillä tosiaan kasvaa mänty päässä!)
Korvat käppyrällä...
Tuonne suuntaan...
Slurps!
Matkalla jonnekin...
Kyllä, spanieli voi näyttää myös tältä ;)
Lääh!
Tarkkaillaan eri suuntiin
Lepohetki pellossa...
...mutta eihän sitä kovin kauan jaksa paikallaan olla :)
Ja tässä vielä muutama kuva sunnuntailtakin :)
Kyllä elämä täällä mökillä on ihanaa!
Korvat lepattaa!
Ihana metsäsika :)
Näyttää jo ihan kesäiseltä :)
Pojat ovatkin sen jälkeen olleet aivan totaalisen naatteja. Noihin metsälenkkeihin kun lisää päälle sen kaiken muun jatkuvan juoksemisen, nuuhuamisen, uimisen, oravien paimentamisen jne, niin ovat kyllä pojat saaneet taas urheilua kerrakseen. Tällä kertaa ei sentään käyty mitään vesilintuja jahtaamassa ;)
Vaan ei ole helppoa pienen agility-sankarin elämä! Sunnuntaina lähdettiin vielä illalla käymään Ojangossa treenaamassa Tarmon kanssa. Meitä olikin kiva porukka mukana tällä kertaa: Wade, Lotte ja Sanna, Niina, Paavo ja irlanninsetterin pentu Väinö sekä tietysti Tiina ja Raisa.
Treenattiin taas tuttuun tapaan keppejä ja keinua. Tarmosta kyllä huomasi että se oli TODELLA väsynyt. Reppana =) Kaikki liikkeet oli kuin jostain hidastetusta filmistä, mutta urheasti se suoriutui tehtävistään. Kepit meni ihan ok, mutta siinä keinussa on kyllä vielä tosi paljon tekemistä.
Lopuksi otettiin sitten vielä lyhyttä radan pätkää. Alku menikin vähän sähläämiseksi, jostain syystä Tarmo meinasi koko ajan juosta toisen hypyn ohi. Tätä ei olekaan näin selkeällä tavalla tapahtunut pitkään aikaan, päin vastoin, omasta mielestäni juuri tässä asiassa ollaan viime aikoina kehitytty paljon (esim. eka möllikisa-suoritus oli aivan loistava juuri tällä osa-alueella). Siis siinä että Tarmo osaa lukea ja hakea jo paljon paremmin esteitä. Noh, tottakai parantamista siinäkin löytyy paljon, mutta tällä kertaa laittaisin kyllä osa syyn koiran väsymyksen piikkiin :)
No, alkukankeuden jälkeen päästiin vauhtiin. Ja siihen että olipa ohjaaja taas hidas ja kömpelö ;) Tiina otti radan videolle, pätkä löytyy Jangas YouTube-kanavalta: http://www.youtube.com/user/Jangaskennel. Katsokaa ja ihailkaa kun ohjaaja on ekan putken jälkeen parilla hypyllä aivan totaalisen myöhässä ;)
Kiitos jälleen kerran Tiinalle kun jakset kerta toisensa jälkeen lähteä meidän kanssa treenaamaan ja antamaan vinkkejä :) On muutenkin hyvä kun tulee ohjeita eri henkilöiltä niiden omien normaalien treenien lisäksi.
torstai 21. toukokuuta 2009
Ensimmäiset Viralliset Kisat ja nostalgiaa :)
Nyt se on sitten tehty, nimittäin käyty Tarmon kanssa virallisissa agility-kisoissa! Vähänhän tuota tuli etukäteen jännitettyä... niinkin paljon etten uskaltautunut ilmoittautumaan kuin agility-radalle, siellä kun olisi ollut myös hyppyrata. Jälkeenpäin ajateltuna olis ihan hyvin voinut ilmoittaa molemmille, ja itseasiassa vielä niin että jos nyt vain yhdelle niin mieluummin sinne hyppyradalle. Noh, pääasia että tuli mentyä ylipäätään, tästä on hyvä jatkaa :)
Niinkuin etukäteen arvata saattoi, niin hyllyhän sieltä tulokseksi tuli. Keinu ja kepit eivät vielä suju, ja kun Tarmo on niistä epävarma niin se alkaa rauhoittelemaan minua, haahuilemaan, tekemään ylimääräisiä lenkkejä jne. Niinpä sitten kolme kieltoa ja hylkäys. En itseasiassa ole varma tuliko siinä ensin kiellot täyteen vai tuliko sieltä väärää rataa... mutta ei sillä niin väliä.
Muuten olen taas tosi tyytyväinen Tarmoon ja sen suoritukseen! Se teki kyllä tosi hyvää työtä ja oli nopea, tosi taitava jätkä :) Kyllä tästä voi hyvillä mielin jatkaa eteenpäin, pitää vaan nuo pari estettä hioa kuntoon. Ja lisättäköön niihin ongelmaesteisiin myös muuri, joka ei varsinaisesti ole ongelma, mutta Tarmo ei sitäkään estettä tunnista "nimeltä" kun sitä on treenattu niin vähän. Rengas voitaneen lopullisesti poistaa "ongelmalistalta".
Rata ei ollut mitenkään helpoimmasta päästä 1-luokan radaksi. Ei nyt toisaalta hurjan vaikeakaan. Se oli koiran kannalta tosi looginen kunhan ohjaaja oli tarkkana. Pari houkutusansaa, mutta ne eivät tällä kertaa olleet meille ongelma. Niin, varmaankin se asia mihin voi olla erityisesti tyytyväinen oli se että Tarmo ei muuten lähtenyt lapasista haahuilemaan minnekään, vaikka potentiaalisia haltuunottokohtia oli muutama. Että tällä kertaa haahuilut alkoivat siitä että mokoma pieni sankari alkoi rauhoittelemaan.
Tässä rata:
Päivän huumoriosuus sattui aivan radan lopussa. Jostain syystä Tarmo ei vissiin nähnyt viimeistä estettä, tai sen rimaa! En tiedä osuiko siinä jotenkin joku maaston raja, aita tms samaan kohtaan, mutta rimaa Tarmo ei tosiaankaan nähnyt. Loppusuoralla tultiin aikamoista vauhtia, ja tyyppi taisi tehdä melkoisen pituusloikan. Sitten ihan viime hetkellä se tajusi että ei helkutti, tossahan tulee rima vastaan! Ja sitten se ei ehtinyt tehdä muuta kun äkkiä veti itsensä matalaksi ja sukelti riman alta :D
Mutta olen kyllä tosi ylpeä tosta pisamanaamasta :) (ja ehkä ihan vähän itsestänkin, että ylipäätään uskalsin lähteä kisoihin, ja etten tainnut tehdä kuin ehkä yhden sellaisen pahemman ohjausmokan).
--------------
Muistin virkistämiseksi kaivoin arkistoistani ekan walesini Donnan (Mawredd Byd Enwog) kilpailukirjan. Minulle tämä ei siis ollut ensimmäinen kisastartti henkilökohtaisesti, mutta aikaa on edellisestä vierähtänyt jokunen tovi :) Ekan kerran ollaan käyty Donnan kanssa kisoissa 19.4.1992, ja viimeinen merkintä on 15.8.1993, siis melkein 16 vuotta sitten. Yhteensä 7 starttia tuohon on merkitty, ja on siellä yksi tuloskin jopa, 49vp, sijoitus 13. :) Löysin samalla myös toko-kilpailukirjankin, ja sieltä löytyi yksi koe 24.5.1992, tuloksena ALO3. Oi niitä aikoja... :)
Niinkuin etukäteen arvata saattoi, niin hyllyhän sieltä tulokseksi tuli. Keinu ja kepit eivät vielä suju, ja kun Tarmo on niistä epävarma niin se alkaa rauhoittelemaan minua, haahuilemaan, tekemään ylimääräisiä lenkkejä jne. Niinpä sitten kolme kieltoa ja hylkäys. En itseasiassa ole varma tuliko siinä ensin kiellot täyteen vai tuliko sieltä väärää rataa... mutta ei sillä niin väliä.
Muuten olen taas tosi tyytyväinen Tarmoon ja sen suoritukseen! Se teki kyllä tosi hyvää työtä ja oli nopea, tosi taitava jätkä :) Kyllä tästä voi hyvillä mielin jatkaa eteenpäin, pitää vaan nuo pari estettä hioa kuntoon. Ja lisättäköön niihin ongelmaesteisiin myös muuri, joka ei varsinaisesti ole ongelma, mutta Tarmo ei sitäkään estettä tunnista "nimeltä" kun sitä on treenattu niin vähän. Rengas voitaneen lopullisesti poistaa "ongelmalistalta".
Rata ei ollut mitenkään helpoimmasta päästä 1-luokan radaksi. Ei nyt toisaalta hurjan vaikeakaan. Se oli koiran kannalta tosi looginen kunhan ohjaaja oli tarkkana. Pari houkutusansaa, mutta ne eivät tällä kertaa olleet meille ongelma. Niin, varmaankin se asia mihin voi olla erityisesti tyytyväinen oli se että Tarmo ei muuten lähtenyt lapasista haahuilemaan minnekään, vaikka potentiaalisia haltuunottokohtia oli muutama. Että tällä kertaa haahuilut alkoivat siitä että mokoma pieni sankari alkoi rauhoittelemaan.
Tässä rata:
Päivän huumoriosuus sattui aivan radan lopussa. Jostain syystä Tarmo ei vissiin nähnyt viimeistä estettä, tai sen rimaa! En tiedä osuiko siinä jotenkin joku maaston raja, aita tms samaan kohtaan, mutta rimaa Tarmo ei tosiaankaan nähnyt. Loppusuoralla tultiin aikamoista vauhtia, ja tyyppi taisi tehdä melkoisen pituusloikan. Sitten ihan viime hetkellä se tajusi että ei helkutti, tossahan tulee rima vastaan! Ja sitten se ei ehtinyt tehdä muuta kun äkkiä veti itsensä matalaksi ja sukelti riman alta :D
Mutta olen kyllä tosi ylpeä tosta pisamanaamasta :) (ja ehkä ihan vähän itsestänkin, että ylipäätään uskalsin lähteä kisoihin, ja etten tainnut tehdä kuin ehkä yhden sellaisen pahemman ohjausmokan).
--------------
Muistin virkistämiseksi kaivoin arkistoistani ekan walesini Donnan (Mawredd Byd Enwog) kilpailukirjan. Minulle tämä ei siis ollut ensimmäinen kisastartti henkilökohtaisesti, mutta aikaa on edellisestä vierähtänyt jokunen tovi :) Ekan kerran ollaan käyty Donnan kanssa kisoissa 19.4.1992, ja viimeinen merkintä on 15.8.1993, siis melkein 16 vuotta sitten. Yhteensä 7 starttia tuohon on merkitty, ja on siellä yksi tuloskin jopa, 49vp, sijoitus 13. :) Löysin samalla myös toko-kilpailukirjankin, ja sieltä löytyi yksi koe 24.5.1992, tuloksena ALO3. Oi niitä aikoja... :)
sunnuntai 17. toukokuuta 2009
Kuvalinkki ja treeniä
Tässä linkki muutamaan kuvaan jotka Piiroisen Heidi otti Tarmon ja minun suorituksista edellisistä möllikisoista. Ekasta kuvasta näkee jo hienosti kuinka olen siinä kohtaa jo myöhässä, en tule saamaan koiraa haltuun (pitäis olla jo melkein tossa kohtaa ottamassa vastakädellä haltuun!), ja seuraava kuva tuosta tilanteesta olisikin se että Tarmo meni jo... =) Kiitos Heidille kuvalinkistä!
http://piisonit.galleria.fi/kuvat/13.5+M%F6lliagit+Ojanko/1505+009.jpg
Tänään käytiin taas Ojangossa Tiinan kanssa vähän treenaamassa. Kivasti meni: renkaassa ei ole enää mitään ongelmaa ja kepit (tällä kertaa ihan normaalit suorat ja täyspitkät) sujuu jo paljon paremmin, kunhan muistan olla ohjauksen kanssa tarkkana. Keinussa taas aluksi empimistä, mutta lopuksi sekin sujui vähän paremmin. Välillä otettiin motivoimiseksi muutaman esteen kivaa pätkää, jossa oli putkia, hyppyjä ja A. Ja taas huomattiin se että minun pitää vaan olla ohjauksessa tosi tarkkana ja terävänä, sekä uskaltaa luottaa siihen koiraan että kyllä se juoksee jos minä juoksen.
Lopuksi käveltiin vielä hetken aikaa metsässä, niin että koko koiranelikko pääsi vähän kirmaamaan: Sisarukset Raisa ja Tarmo, Santtu-setä ja Kati-mummo :) Kiva ilta!
http://piisonit.galleria.fi/kuvat/13.5+M%F6lliagit+Ojanko/1505+009.jpg
Tänään käytiin taas Ojangossa Tiinan kanssa vähän treenaamassa. Kivasti meni: renkaassa ei ole enää mitään ongelmaa ja kepit (tällä kertaa ihan normaalit suorat ja täyspitkät) sujuu jo paljon paremmin, kunhan muistan olla ohjauksen kanssa tarkkana. Keinussa taas aluksi empimistä, mutta lopuksi sekin sujui vähän paremmin. Välillä otettiin motivoimiseksi muutaman esteen kivaa pätkää, jossa oli putkia, hyppyjä ja A. Ja taas huomattiin se että minun pitää vaan olla ohjauksessa tosi tarkkana ja terävänä, sekä uskaltaa luottaa siihen koiraan että kyllä se juoksee jos minä juoksen.
Lopuksi käveltiin vielä hetken aikaa metsässä, niin että koko koiranelikko pääsi vähän kirmaamaan: Sisarukset Raisa ja Tarmo, Santtu-setä ja Kati-mummo :) Kiva ilta!
Rata
Tässä vielä viime viikon möllikisojen rata, unohdin sen silloin tänne piirrellä.
Ei tämäkään nyt varsinaisesti sieltä helpoimmasta päästä ollut möllikisaradaksi. Meille suurin ongelmakohta oli siis tuo 3. ja 4. hypyn väli. En vielä luota Tarmon kanssa takaaleikkauksiin niin paljoa että sellaisen olisin tossa kohtaa uskaltanut tehdä. Mutta sitten kun tein valssauksen, oma liikkeeni pysähtyi ja koira "meni jo". Tarmo ei yhtään kestä sitä että jään itse paikalleni, joten veikkaisin että siinä ainakin osa syy tuohon koheltamiseen näillä parilla viimeisellä möllikisakerralla. Täytyisi siis vaan luottaa koiraan ja juosta sen minkä omista kintuista pääsee :) Tällainen analyysi siis nyt muutaman päivän miettimisen jälkeen :)
Ei tämäkään nyt varsinaisesti sieltä helpoimmasta päästä ollut möllikisaradaksi. Meille suurin ongelmakohta oli siis tuo 3. ja 4. hypyn väli. En vielä luota Tarmon kanssa takaaleikkauksiin niin paljoa että sellaisen olisin tossa kohtaa uskaltanut tehdä. Mutta sitten kun tein valssauksen, oma liikkeeni pysähtyi ja koira "meni jo". Tarmo ei yhtään kestä sitä että jään itse paikalleni, joten veikkaisin että siinä ainakin osa syy tuohon koheltamiseen näillä parilla viimeisellä möllikisakerralla. Täytyisi siis vaan luottaa koiraan ja juosta sen minkä omista kintuista pääsee :) Tällainen analyysi siis nyt muutaman päivän miettimisen jälkeen :)
torstai 14. toukokuuta 2009
Möllikisat osa 3
No joo. Käytiin taas kokeilemassa möllikisoja Ojangossa eilen illalla. Otin kaksi starttia, nuo mölliradat on kuitenkin niin helppoja että Tarmokin kestää pari toistoa. Sama meininki jatkui kuin viime perjantaina Puolarmetsässä, eli Tarmo ei kestänyt lapasissa ollenkaan. Tuomari ja ratahankilöstö kiinnosti vähän liikaa ja ylimääräisiä kiemuroita tuli vaikka kuinka paljon. Nuuhuamista ja haahuilemista... Toinen yritys meni sentään vähän paremmin kuin eka. Olisi varmaan pitänyt ottaa kolmas startti niin ehkä sitten :)
Jos jotain positiivista, niin taas ne pätkät mitä mentiin, mentiinkin sitten tosi hyvin ja vauhdilla. Se on sentään kiva huomata että kyllä tuosta otuksesta sitä vauhtia löytyy, vaikkei niin aina treeneissä olekaan :) Ja hauskaahan Tarmolla näytti olevan, vaikkaan että osin minun kustannuksella: "hähää, nyt se tuolla huutaa ja huitoo..."
Tässä viime aikaisten tosi hyvin menneiden treenien sekä niitten ekojen möllikisojen jälkeen on ollut tosi hyvä fiilis, mutta nyt alkaa taas tuntua siltä että taitaa ne viralliset kisat tulla kuitenkin liian aikaisin. No, kait se "vire" loppupeleissä on aina päivästä kiinni, mutta jostain täytyisi löytää se Tarmolle sopiva motivointikeino noihin kisatilanteisiin. Miten saan tehtyä itsestäni niin kiinnostavan, että se haahuilu jää toiseksi? Ideoita?
Yksi asia mikä on ainakin vielä kokeilematta on se harjoitteluradalla käynti ennen varsinaista suoritusta. Tähän mennessä en sitä ole kokeillut. Jotenkin on tuntunut siltä että Tarmo on kaikkein terävimmillään kun pääsee suoraan radalle kerättyään vähän kierroksia itseensä. Mutta, tätäkin sietää siis miettiä...
No, takaisin eiliseen. Oltiin taas isommalla porukalla liikkeellä, treeniporukastamme oli mukana myös bichonit Lassi, Leevi, Nelli ja "pikku" Leevi. Muilla menikin nämä kisat ns. putkeen, eli kaikki saivat vähintään kertaalleen nollaradan! Onnea heille, hienosti meni :) Lassi ja Leevi jopa sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi!
Heidi lupasi lähettää Tarmosta kuvan radalta, minä puolestani jäin räpsimään kuvia oman suorituksemme jälkeen. Tällä kertaa maxit olivat siis ensimmäisinä ja minit viimeisinä.
Tarmo poseeraa
Slurps!
Hyvää kontaktia (niin, kyllä sitä radan ulkopuolella joo...)
Lassi ja Leevi, iloiset ilmeet...
...Lassi ja Leevi, vähän nyrpeet ilmeet ;)
Lassi
Leevi
Porukalla odottelua ja spekulointia ilta-auringossa
Laura ja Leevi
Leevi lentää!
Minien loistavat tulokset :) "Meidän porukka" merkattu punaisilla täplillä.
Lassi&Paula ja Leevi&Suvi palkintopallilla :)
Lassin palkinnoksi saama lelu päätyi sitten lopulta Tarmolle "lohdutuspalkinnoksi", Lassi ja Leevi kun eivät kuulemma moisilla leiki. Tarmo ihastuikin leluun niin suurella sydämellä kun vain leikkisä pikku spanieli voi... joten kiitos Lassille lelusta :)
Jee!
Jos jotain positiivista, niin taas ne pätkät mitä mentiin, mentiinkin sitten tosi hyvin ja vauhdilla. Se on sentään kiva huomata että kyllä tuosta otuksesta sitä vauhtia löytyy, vaikkei niin aina treeneissä olekaan :) Ja hauskaahan Tarmolla näytti olevan, vaikkaan että osin minun kustannuksella: "hähää, nyt se tuolla huutaa ja huitoo..."
Tässä viime aikaisten tosi hyvin menneiden treenien sekä niitten ekojen möllikisojen jälkeen on ollut tosi hyvä fiilis, mutta nyt alkaa taas tuntua siltä että taitaa ne viralliset kisat tulla kuitenkin liian aikaisin. No, kait se "vire" loppupeleissä on aina päivästä kiinni, mutta jostain täytyisi löytää se Tarmolle sopiva motivointikeino noihin kisatilanteisiin. Miten saan tehtyä itsestäni niin kiinnostavan, että se haahuilu jää toiseksi? Ideoita?
Yksi asia mikä on ainakin vielä kokeilematta on se harjoitteluradalla käynti ennen varsinaista suoritusta. Tähän mennessä en sitä ole kokeillut. Jotenkin on tuntunut siltä että Tarmo on kaikkein terävimmillään kun pääsee suoraan radalle kerättyään vähän kierroksia itseensä. Mutta, tätäkin sietää siis miettiä...
No, takaisin eiliseen. Oltiin taas isommalla porukalla liikkeellä, treeniporukastamme oli mukana myös bichonit Lassi, Leevi, Nelli ja "pikku" Leevi. Muilla menikin nämä kisat ns. putkeen, eli kaikki saivat vähintään kertaalleen nollaradan! Onnea heille, hienosti meni :) Lassi ja Leevi jopa sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi!
Heidi lupasi lähettää Tarmosta kuvan radalta, minä puolestani jäin räpsimään kuvia oman suorituksemme jälkeen. Tällä kertaa maxit olivat siis ensimmäisinä ja minit viimeisinä.
Tarmo poseeraa
Slurps!
Hyvää kontaktia (niin, kyllä sitä radan ulkopuolella joo...)
Lassi ja Leevi, iloiset ilmeet...
...Lassi ja Leevi, vähän nyrpeet ilmeet ;)
Lassi
Leevi
Porukalla odottelua ja spekulointia ilta-auringossa
Laura ja Leevi
Leevi lentää!
Minien loistavat tulokset :) "Meidän porukka" merkattu punaisilla täplillä.
Lassi&Paula ja Leevi&Suvi palkintopallilla :)
Lassin palkinnoksi saama lelu päätyi sitten lopulta Tarmolle "lohdutuspalkinnoksi", Lassi ja Leevi kun eivät kuulemma moisilla leiki. Tarmo ihastuikin leluun niin suurella sydämellä kun vain leikkisä pikku spanieli voi... joten kiitos Lassille lelusta :)
Jee!
keskiviikko 13. toukokuuta 2009
Edistystä tiistai-illan iloksi :)
Tänään oli normaalit tiistain treenit Konalassa. Ratana meillä oli lyhyehkö pätkä, jossa päästiin testaamaan nyt parina edellisenä iltana harjoiteltuja pujottelua ja rengasta. Ja pakko kyllä sanoa, että harjoittelun huomasi! Rengas ei tällä kertaa aiheuttanut mitään ongelmaa, vaan meni kerta heitosta ihan niinkuin pitikin, vaikka se oli radalla viimeisenä esteenä ja siis ihan vauhdilla siihen kohtaan tultiin. Aikaisemmin on pari ekaa yritystä useimmiten mennyt jostain väärästä välistä.
Pujottelussa oli tänään todella haastava lähestymiskulma ja takaa leikkaus, joka tuotti kaikille hankaluuksia, niin siis myös Tarmolle. Mutta muuten se sujui nyt suorilla ja täyspitkillä kepeillä jo paljon paremmin. Jee! Edistystä siis selvästi :)
Tässä rata:
Lopuksi otettiin keinua vielä yksittäisenä esteenä. Siinä jatkui sama meno kuin nyt parina edellisenäkin iltana, eli ihan suuren suurella riemulla Tarmo ei sinne vieläkään ole menossa. Mutta ei toisaalta kokonaan kieltäydykään.
"Rankka" treeniputki saa vielä huomenna jatkoa, kun mennään Ojankoon epiksiin. Jännä nähdä miten siellä käy. Meitä onkin taas lähdössä melkein koko treeniryhmä, kivaa että on seuraa :)
Pujottelussa oli tänään todella haastava lähestymiskulma ja takaa leikkaus, joka tuotti kaikille hankaluuksia, niin siis myös Tarmolle. Mutta muuten se sujui nyt suorilla ja täyspitkillä kepeillä jo paljon paremmin. Jee! Edistystä siis selvästi :)
Tässä rata:
Lopuksi otettiin keinua vielä yksittäisenä esteenä. Siinä jatkui sama meno kuin nyt parina edellisenäkin iltana, eli ihan suuren suurella riemulla Tarmo ei sinne vieläkään ole menossa. Mutta ei toisaalta kokonaan kieltäydykään.
"Rankka" treeniputki saa vielä huomenna jatkoa, kun mennään Ojankoon epiksiin. Jännä nähdä miten siellä käy. Meitä onkin taas lähdössä melkein koko treeniryhmä, kivaa että on seuraa :)
maanantai 11. toukokuuta 2009
Lisää teho-treeniä :)
Käytiin tänäänkin viilaamassa Ojangossa keppejä, keinua ja rengasta. Tänään Tarmo oli taas kuin eri koira, tosi kuuliainen alusta asti. On se vaan niin jännää miten se on aina päivästä kiinni!
Renkaan kanssa ei tänään ollut mitään ongelmaa, Tarmo suorastaan tarjosi renkaasta hyppäämistä useempaankin kertaan. Kepitkin menivät ehkä vähän sujuvammin kuin eilen, tosin sitten kun otettiin täyspitkät kepit käyttöön, tuli pientä hämmennystä mukaan. (Eilen otettiin siis vaan puolikkaita.)
Jotenkin se keinu tuntui tänään kaikkein hankalammalta. Ei Tarmolla tosiaan mitään totaalista kammoa sen suhteen ole, mutta jokin siinä kuitenkin vähän epäilyttää. Mutta kait sekin siitä :)
Tämä "teho-treenaaminen" on aika hauskaa, tulee käytyä useasti ja ei se koirankaan kannalta ole mitenkään liian rankkaa kun kestoltaanhan nämä treenit ovat reilusti alle puoli tuntia yhteensä.
Pieni Lotte-pisamanaama pääsi taas tänään lopuksi autosta ulos, ja ihan agilitykentällekin. Lotte pääsi kokeilemaan putkea, alastulokontakteja sekä vähän keinulla "keinumista". Tosi taitava (lue koiraäänellä) tyttö! Ja taas sai Tarmon vinkulelu kyytiä ;)
Renkaan kanssa ei tänään ollut mitään ongelmaa, Tarmo suorastaan tarjosi renkaasta hyppäämistä useempaankin kertaan. Kepitkin menivät ehkä vähän sujuvammin kuin eilen, tosin sitten kun otettiin täyspitkät kepit käyttöön, tuli pientä hämmennystä mukaan. (Eilen otettiin siis vaan puolikkaita.)
Jotenkin se keinu tuntui tänään kaikkein hankalammalta. Ei Tarmolla tosiaan mitään totaalista kammoa sen suhteen ole, mutta jokin siinä kuitenkin vähän epäilyttää. Mutta kait sekin siitä :)
Tämä "teho-treenaaminen" on aika hauskaa, tulee käytyä useasti ja ei se koirankaan kannalta ole mitenkään liian rankkaa kun kestoltaanhan nämä treenit ovat reilusti alle puoli tuntia yhteensä.
Pieni Lotte-pisamanaama pääsi taas tänään lopuksi autosta ulos, ja ihan agilitykentällekin. Lotte pääsi kokeilemaan putkea, alastulokontakteja sekä vähän keinulla "keinumista". Tosi taitava (lue koiraäänellä) tyttö! Ja taas sai Tarmon vinkulelu kyytiä ;)
Teho-treeniä :)
Tarmon kasvattaja Tiina lupautui käymään kanssamme tässä lähiaikoina vähän teho-treenaamassa keppejä, keinua ja rengasta! Eilen illalla aloitettiin Ojangossa. Keppejä kokeiltiin vino-kepeillä, mitä ei Tarmon kanssa ole kertaakaan kokeiltu, ja ne sujuivatkin ihan kivasti. Siis eihän minkään näiden esteiden kanssa mitään varsinaista ongelmaa ole, mutta ainoastaan se sujuvuus ja varmuus puuttuu. Eli treenauksen puutetta :) Tänään taas jatketaan, huomenna on omat varsinaiset treenit ja keskiviikkona sitten taas epikset Ojangossa. Torstaina välipäivä ja perjantaina sitten taas ehkä epikset Puolarmetsässä.
Eilen teho-treeneissä kiinnitettiin huomiota myös aika paljon Tarmon haahuiluun, eli sen piti treenatessa olla koko ajan käskyn alla. Ja minun itseni pitää kiinnittää siihen koko ajan huomiota, ettei se pääse yhtään nuuhuamaan. Vasta sitten kun hihna laitetaan takaisin kiinni pääsee Tarmo "vapaalle".
No, nyt on ainakin motivaatiota treenata vähän extraa, sillä ilmoitin kuin ilmoitinkin Tarmon virallisiin kisoihin jo nyt toukokuulle. Hui :)
Seurasta sen verran että tällä hetkellä edustamme vielä HSKH:ta, mutta tarkoitus on siis edustaa Ketosen Camillan Ketterät-seuraa, kunhan seura virallistetaan. Varsin hidas on prosessi kyllä ollut, mutta enää puuttuu loppusuora eli Kennelliiton ja Agilityliiton hyväksynnät.
Eilen illan päätteeksi pääsin vielä tapaamaan Lotte-tyttöstä, joka on siis Tarmon siskon Raisan tytär. Aivan ihana tapaus! Tosi kivasti tyttönen ottaa jo kontaktia ja varsin reipaskin toinen oli. Ja leikkisä! Lotte pääsi kokeilemaan ihka-ensimmäistä vinkuleluaan, ja voi sitä ihmetystä ja riemua :D Lotte etsii vielä harrastavaa ja aktiivista sijoituskotia itselleen. Siitä saisi joku kyllä varsinaisen pakkauksen itselleen!
Eilen teho-treeneissä kiinnitettiin huomiota myös aika paljon Tarmon haahuiluun, eli sen piti treenatessa olla koko ajan käskyn alla. Ja minun itseni pitää kiinnittää siihen koko ajan huomiota, ettei se pääse yhtään nuuhuamaan. Vasta sitten kun hihna laitetaan takaisin kiinni pääsee Tarmo "vapaalle".
No, nyt on ainakin motivaatiota treenata vähän extraa, sillä ilmoitin kuin ilmoitinkin Tarmon virallisiin kisoihin jo nyt toukokuulle. Hui :)
Seurasta sen verran että tällä hetkellä edustamme vielä HSKH:ta, mutta tarkoitus on siis edustaa Ketosen Camillan Ketterät-seuraa, kunhan seura virallistetaan. Varsin hidas on prosessi kyllä ollut, mutta enää puuttuu loppusuora eli Kennelliiton ja Agilityliiton hyväksynnät.
Eilen illan päätteeksi pääsin vielä tapaamaan Lotte-tyttöstä, joka on siis Tarmon siskon Raisan tytär. Aivan ihana tapaus! Tosi kivasti tyttönen ottaa jo kontaktia ja varsin reipaskin toinen oli. Ja leikkisä! Lotte pääsi kokeilemaan ihka-ensimmäistä vinkuleluaan, ja voi sitä ihmetystä ja riemua :D Lotte etsii vielä harrastavaa ja aktiivista sijoituskotia itselleen. Siitä saisi joku kyllä varsinaisen pakkauksen itselleen!
sunnuntai 10. toukokuuta 2009
Möllikisoissa Puolarmetsässä
Perjantai-iltana lähdettiin taas reippaina möllikisoihin Puolarmetsään AST:n järjestämään nASTa-cuppiin. Tällä kertaa ei tosin jäänyt jälkipolville juuri kerrottavaa ;)
Tarmo ei ollut läheskään niin keskittynyt kun edellisellä kerralla. Se meni muutaman esteen aina tosi hyvin, sulavasti ja vauhdilla, mutta sitten päätyi aina haahuilemaan. Hajut kiinnostivat enemmän kuin agility. Tarmon naamalle oikein ilmestyi sellainen piruileva ilme että ähäkutti, hypi vaikka voltteja siellä mutta minäpä käyn nyt täällä vähän nuuhuamassa välillä. Sitten kun olin aikani siellä huutanut ja hyppinyt, niin johan taas mentiin ja vauhdilla ;)
Tuli mieleen sellainen juttu että edellisellä kerralla Ojangossa Tarmo sai rataan tutustumisen aikana katsella aika läheltä aitaan kiinni sidottuna, ja "kerätä kierroksia", kun Ojangossa meidän lähtönumero oli 6. Nyt tuolla perjantain kisoissa meidän lähtönumero oli vasta 17, joten Tarmo odotteli autossa. Mietin vaan, että voisiko se ollakin Tarmon suoritukselle hyväksi, että se pääsee niitä kierroksiaan keräämään kun näkee minut rataan tutustumassa? Eli kun sieltä palaan koiran luokse se käy tosi kuumana että mennään mennään mennään mennään heti heti nyt nyt!!! Pitää ensi kerralla siis kokeilla taas toisella tavalla :)
Tällainen oli rata:
Rata sinällään oli tosi helppo, lukuunottamatta muutamaa haasteellista valssausta, joissa saattoi tulla vähän kiire. Pahin paikka ainakin meille oli ehdottomasti hypyltä (nro2) putkeen (nro3) meno, koska siinä kohtaa koira todella helposti lukitsee puomin. Jälkeenpäin ajateltuna nyt ohjaisin tuon kohdan ihan toisin. Tarmo nimittäin sinkosi kohti puomia, mutta sain sen kyllä sitten käännettyä putkelle niin ettei tuosta kohdasta vielä hylkyä tullut. Mutta aikaa tuollaisiin ylimääräisiin kurveihin kyllä saa menemään.
Kivaa oli kyllä taas tälläkin kertaa. Mukavaa oli tällä kertaa erityisesti myös se että melkein meidän koko treeniporukka oli kisoissa mukana. Kaikilla muilla taisi mennä enemmän tai vähemmän harjoitteluksi, mutta Jeppe-biisoni&Miia sentään sijoittuivat mineissä kolmanneksi. Onnittelut heille :) Ensi viikon keskiviikkona otetaan näillä näkymin uusiksi porukalla Ojangossa!
Tarmo ei ollut läheskään niin keskittynyt kun edellisellä kerralla. Se meni muutaman esteen aina tosi hyvin, sulavasti ja vauhdilla, mutta sitten päätyi aina haahuilemaan. Hajut kiinnostivat enemmän kuin agility. Tarmon naamalle oikein ilmestyi sellainen piruileva ilme että ähäkutti, hypi vaikka voltteja siellä mutta minäpä käyn nyt täällä vähän nuuhuamassa välillä. Sitten kun olin aikani siellä huutanut ja hyppinyt, niin johan taas mentiin ja vauhdilla ;)
Tuli mieleen sellainen juttu että edellisellä kerralla Ojangossa Tarmo sai rataan tutustumisen aikana katsella aika läheltä aitaan kiinni sidottuna, ja "kerätä kierroksia", kun Ojangossa meidän lähtönumero oli 6. Nyt tuolla perjantain kisoissa meidän lähtönumero oli vasta 17, joten Tarmo odotteli autossa. Mietin vaan, että voisiko se ollakin Tarmon suoritukselle hyväksi, että se pääsee niitä kierroksiaan keräämään kun näkee minut rataan tutustumassa? Eli kun sieltä palaan koiran luokse se käy tosi kuumana että mennään mennään mennään mennään heti heti nyt nyt!!! Pitää ensi kerralla siis kokeilla taas toisella tavalla :)
Tällainen oli rata:
Rata sinällään oli tosi helppo, lukuunottamatta muutamaa haasteellista valssausta, joissa saattoi tulla vähän kiire. Pahin paikka ainakin meille oli ehdottomasti hypyltä (nro2) putkeen (nro3) meno, koska siinä kohtaa koira todella helposti lukitsee puomin. Jälkeenpäin ajateltuna nyt ohjaisin tuon kohdan ihan toisin. Tarmo nimittäin sinkosi kohti puomia, mutta sain sen kyllä sitten käännettyä putkelle niin ettei tuosta kohdasta vielä hylkyä tullut. Mutta aikaa tuollaisiin ylimääräisiin kurveihin kyllä saa menemään.
Kivaa oli kyllä taas tälläkin kertaa. Mukavaa oli tällä kertaa erityisesti myös se että melkein meidän koko treeniporukka oli kisoissa mukana. Kaikilla muilla taisi mennä enemmän tai vähemmän harjoitteluksi, mutta Jeppe-biisoni&Miia sentään sijoittuivat mineissä kolmanneksi. Onnittelut heille :) Ensi viikon keskiviikkona otetaan näillä näkymin uusiksi porukalla Ojangossa!
Treeniä treeniä...
Viime tiistaina treenattiin taas agiliitoa Konalassa. Ohjelmassa oli ekaa kertaa lyhyt radan pätkä jossa oli mukana keinu. Keinua ollaan kyllä otettu yksittäisenä esteenä, mutta ei pitkään aikaan, ja yhteensäkin vain ihan muutaman kerran. Radassa oli vieläpä mukana rengas sekä pujottelu, eli juuri ne kaikki kolme epävarminta estettä.
Tässä rata:
Muuten rata oli helpohko ohjauksen näkökulmasta, mutta siinä oli pariin otteeseen kiva puomi-houkutus koirille. Erityisesti kun tullaan putkelta (nro 6) ja pitäisi jatkaa kolmen hypyn yhdistelmälle, pitää siinä olla tosi tarkkana ja pitää itsensä liikkeessä kohti hyppyjä saman tien kun vaan näkee nenänpäänkin koirasta. Muuten koira lukitsee saman tien houkuttelevan puomin nenänsä edestä. Toinen potentiaalinen houkutus on hypyltä (nro 9) mennessä putkeen (nro 10), mutta se ei ainakaan Tarmolle tuottanut ongelmia kun ohjasi keinulta hypylle ja putkeen vastakädellä.
Tarmo taas loisti puomin pään hakemisessa, eli putkelta (nro 10) puomille (nro 11) sujui erittäin hyvin.
Ekaa kertaa keinulle mentäessä Tarmo pyyhälsi sinne vähän liian kovalla vauhdilla, eikä Camilla ehtinyt kunnolla jarruttamaan keinun alastuloa. Sillä seurauksella että Tarmo taisi sitä vähän säikähtää. Seuraavat kerrat mentiinkin sitten vähän hitaammin ja namin kanssa. Mitään totaalista kammoa ei siis onneksi tullut, mutta jonkinmoista epäröintiä kyllä.
Renkaasta mentiin taas ekalla kerralla jostain välistä/sivusta, mutta jatkossa ihan oikein. Pujottelu "oikealta" puolelta sujui ihan ok, mutta tarkkana siinä pitää kyllä koko ajan olla.
Periaatteessa olisin ihan sitä mieltä että voitaisiin lähteä Tarmon kanssa kisoihin hakemaan kokemusta, mutta vielä pitää juuri noita kolmea estettä vähän vahvistaa. Siis pujottelua, keinua ja rengasta. Sovittiinkin nyt Tiinan kanssa että otetaan noiden esteiden suhteen vähän tehotreenausta tässä lähiaikoina Ojangossa. Eiköhän se siitä :)
Tässä rata:
Muuten rata oli helpohko ohjauksen näkökulmasta, mutta siinä oli pariin otteeseen kiva puomi-houkutus koirille. Erityisesti kun tullaan putkelta (nro 6) ja pitäisi jatkaa kolmen hypyn yhdistelmälle, pitää siinä olla tosi tarkkana ja pitää itsensä liikkeessä kohti hyppyjä saman tien kun vaan näkee nenänpäänkin koirasta. Muuten koira lukitsee saman tien houkuttelevan puomin nenänsä edestä. Toinen potentiaalinen houkutus on hypyltä (nro 9) mennessä putkeen (nro 10), mutta se ei ainakaan Tarmolle tuottanut ongelmia kun ohjasi keinulta hypylle ja putkeen vastakädellä.
Tarmo taas loisti puomin pään hakemisessa, eli putkelta (nro 10) puomille (nro 11) sujui erittäin hyvin.
Ekaa kertaa keinulle mentäessä Tarmo pyyhälsi sinne vähän liian kovalla vauhdilla, eikä Camilla ehtinyt kunnolla jarruttamaan keinun alastuloa. Sillä seurauksella että Tarmo taisi sitä vähän säikähtää. Seuraavat kerrat mentiinkin sitten vähän hitaammin ja namin kanssa. Mitään totaalista kammoa ei siis onneksi tullut, mutta jonkinmoista epäröintiä kyllä.
Renkaasta mentiin taas ekalla kerralla jostain välistä/sivusta, mutta jatkossa ihan oikein. Pujottelu "oikealta" puolelta sujui ihan ok, mutta tarkkana siinä pitää kyllä koko ajan olla.
Periaatteessa olisin ihan sitä mieltä että voitaisiin lähteä Tarmon kanssa kisoihin hakemaan kokemusta, mutta vielä pitää juuri noita kolmea estettä vähän vahvistaa. Siis pujottelua, keinua ja rengasta. Sovittiinkin nyt Tiinan kanssa että otetaan noiden esteiden suhteen vähän tehotreenausta tässä lähiaikoina Ojangossa. Eiköhän se siitä :)
maanantai 4. toukokuuta 2009
Vapun viettoa
Vappuaattona lähdettiin koirien kanssa Kiskoon mökille. Tämä olikin kevään ensimmäinen mökkireissu niin että järvestä oli jäät lähteneet. Kun päästiin mökille, kului aikaa noin 15 minuuttia kun koirat olivat järvessä ja Santtu hanhijahdissa. Ei näytä melkein 10 vuoden ikä paljon jarruttavan tuossa touhussa. Noh, ei auttanut muu kuin soutuvene pika-pikaa vesille ja koiran noutoon (arveltiin keväisen jää-kylmän veden ja ekan uintireissun olevan sen verran rankkaa puuhaa ettei uskaltanut jättää koiraa hakematta). Santtu oli silmin nähden tosi tyytyväinen ja ylpeä itsestään kun oli päässyt hanhijahtiin ja sai vielä kyydin kotiin ;)
Vappupäivänä saatiin myös muita vieraita mökille ja heidän mukanaan tuli ranskanbulldoggi-poika Boris :) Ihan hyvin tulivat pojat juttuun, tosin vähän jotenkin vaikutti siltä että meidän pojat eivät oikein osanneet tulkita tuota jatkuvasti "röhkivää" pientä otusta. Niinpä esim. Tarmo joka yleensä on aika kova ja omapitäväinen eikä salli yhtään kenenkään koskea leluihinsa, antoi Boriksen ottaa lelut ja luut suuhunsa ihan nenän edestä. Hassua :) No, ihan loppuillasta näille kahdelle nuorelle urokselle alkoi ja tulla vähän kränää, joten loppuilta vietettiin eristyksissä.
Vieraiden reipas tytär Neea jaksoi puuhastella koirien kanssa. Kyllä saivat pojat kerrankin hakea palloa, frisbee:tä ja keppejä niin paljon kun vain jaksoivat. Ja taisivat nuo jokusen jalkapallopelinkin pelata. Tulipa sitten sekin päivä eteen että Tarmo ei enää illemmalla juossut pallon perään kun sitä heitettiin, uskokaa tai älkää ;)
Loppuviikonlopuksi tultiin takaisin kotiin, ja lauantaina saatiin vieraita. Näiden vieraiden mukana tuli myös whippet-tyttö Karkki pojille seuraksi. Tämä vierailu sujuikin erittäin hyvin, hienosti antoivat pojat tilaa vanhalle rouvalle ja käyttäytyivät muutenkin tosi rauhallisesti. Liekö sitten mökkireissulla, juoksemisella ja uinnilla ollut tekemistä asian kanssa ;)
Tässä muutama kuva mökiltä:
Vitsit että meillä on hauskaa, tuumaa Tarmo!
Tarmo tuulettaa korvia...
...ja Santtu tuulettaa korvia!
Tarmo kirmaa edeltä...
...ja Santtu perästä samalla tyylillä :)
Boris - rantaleijona!
Ihanat pojat rannalla :)
Välillä käytiin sisällä vähän rauhoittumassa - herkkä hetki =)
Jee!!!
Talon vahdit!
Tarmo "vinoilee" ;)
Tarmo lentää...
...ja Santtu lentää!
Pallohullu!
Pallohullu osa 2
Vahtikoirat asennossa!
Kukkulan kuninkaat!?
Vappupäivänä saatiin myös muita vieraita mökille ja heidän mukanaan tuli ranskanbulldoggi-poika Boris :) Ihan hyvin tulivat pojat juttuun, tosin vähän jotenkin vaikutti siltä että meidän pojat eivät oikein osanneet tulkita tuota jatkuvasti "röhkivää" pientä otusta. Niinpä esim. Tarmo joka yleensä on aika kova ja omapitäväinen eikä salli yhtään kenenkään koskea leluihinsa, antoi Boriksen ottaa lelut ja luut suuhunsa ihan nenän edestä. Hassua :) No, ihan loppuillasta näille kahdelle nuorelle urokselle alkoi ja tulla vähän kränää, joten loppuilta vietettiin eristyksissä.
Vieraiden reipas tytär Neea jaksoi puuhastella koirien kanssa. Kyllä saivat pojat kerrankin hakea palloa, frisbee:tä ja keppejä niin paljon kun vain jaksoivat. Ja taisivat nuo jokusen jalkapallopelinkin pelata. Tulipa sitten sekin päivä eteen että Tarmo ei enää illemmalla juossut pallon perään kun sitä heitettiin, uskokaa tai älkää ;)
Loppuviikonlopuksi tultiin takaisin kotiin, ja lauantaina saatiin vieraita. Näiden vieraiden mukana tuli myös whippet-tyttö Karkki pojille seuraksi. Tämä vierailu sujuikin erittäin hyvin, hienosti antoivat pojat tilaa vanhalle rouvalle ja käyttäytyivät muutenkin tosi rauhallisesti. Liekö sitten mökkireissulla, juoksemisella ja uinnilla ollut tekemistä asian kanssa ;)
Tässä muutama kuva mökiltä:
Vitsit että meillä on hauskaa, tuumaa Tarmo!
Tarmo tuulettaa korvia...
...ja Santtu tuulettaa korvia!
Tarmo kirmaa edeltä...
...ja Santtu perästä samalla tyylillä :)
Boris - rantaleijona!
Ihanat pojat rannalla :)
Välillä käytiin sisällä vähän rauhoittumassa - herkkä hetki =)
Jee!!!
Talon vahdit!
Tarmo "vinoilee" ;)
Tarmo lentää...
...ja Santtu lentää!
Pallohullu!
Pallohullu osa 2
Vahtikoirat asennossa!
Kukkulan kuninkaat!?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)