Vihdoin TULOS :)

...eikä mikä tahansa tulos vaan nollarata! Tosin hidas sellainen eli yliaikaa aika reippaasti. Mutta JEE!

Ekalta agility-radalta hylkäys: aivan käsittämättömät kolme kieltoa puomilta, mikä yleensä on yksi Tarmon lempiesteistä!?!? Muuten rata meni mallikkaasti, tosin kepeillä nenä-maassa-nuuhu-nuuhu-sähläystä ja sieltä vitonen. Muuten siis hienosti, ja pelkäämäni ansapaikatkin menivät oikein hyvin. Kiva rata.

Hyppyrata olikin sitten vähän vaikeammasta päästä, ja ihanneaikakin tuntui kovin tiukalta. Tarmo lähti alusta asti nenä-maassa-nuuhu-linjalle, ja sitä se oli loppuun asti. Eli aivan super-hidas vauhti. Omat ohjauskuviotkin menivät aivan sekaisin, radan vaikeat kohdat eivät menneet alkuunkaan niin kuin olin suunnitellut, mutta onneksi Tarmo kestää yllättäviäkin takaaleikkauksia ihan hyvin ;) Lopputulos kuitenkin siis virheetön rata! Tyylipisteitä ei jaettu ;)

Tuomarina molemmilla radoilla toimi Anne Savioja.

Tähän on hienoa päättää vuosi 2012 agilityn osalta, ensi vuoden treenit jatkuvatkin heti 1.1.2013 :D

Rauhallista joulua :)

Joulua on tänäkin vuonna vietetty varsin rauhallisissa merkeissä kotona Vantaalla. Vanhempani saapuivat vieraiksemme pariksi päiväksi Lappeenrannasta. On syöty hyvin, levätty, lenkkeilty... ja olipa joulupukkikin käynyt jättämässä lahjakassin tänne Kivistöön!

Koirat saivat perinteiset puruluut, luonnollisesti paketoituina. Tarmon mielestä kuitenkin parasta oli itse lahjapaperin rapina ja papereiden päällä nukkuminen, ja omasta rakkaasta punaisesta pallosta huolehtiminen :)

Paljon onnea!

Tänään vietetään Tarmon ja muiden Jangas D-pentueen rasavillien 6-vuotissynttäreitä! Suuren suuret onnittelut koko porukalle! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on näiden vuosien aikana riittänyt vaikka muille jakaa ;)

Ja siitä puheen ollen... Tarmon viimeisin episodi oli rypsiöljypullon kaataminen pöydälle ja kaatuneen öljyn latkiminen meidän ollessa töissä. En tiedä paljonko öljyä Tarmo oli nauttinut, mutta sanotaanko niin että suolen toiminnan se kyllä oli vilkastuttanut. Maanantaina töistä kotiin palatessa oli varsinainen voittajaolo: ihanaa olla koiran omistaja kun kakkaa ja oksennusta on siellä täällä lattialla ;) En ole kyllä ikinä nähnyt niin pahoinvoivaa koiraa kun T oli maanantaina. Vaan tuskinpa tuo termiitti tästäkään episodista mitään oppi.

Synttäreitä ja agilityä

Isäntäväen lomaillessa Hong Kongissa viime viikolla täytti Santeri Suuri Karvajalka kunnioitettavat 13 vuotta! Tällä kertaa juhlat juhlitaan yhtäaikaa Tarmon tulevien 6-vuotissynttäreiden kanssa. Katsotaan minkälaista herkkukakkua tällä kertaa tarjoillaan ;)

Tarmon kanssa oltiin taas eilen agility-treeneissä. Olo oli muuten aika onnellinen: ulkona tuli kaatamalla vettä, ja meidän treenit ovat jo siirtyneet sisähalliin! Aivan ihanaa, olis meinaan saattanut hivenen ketuttaa kaatosateessa treenaaminen ;)

Ohjelmassa meillä oli tällä kertaa vaatimattomasti hyppyrata agilityn mm-kisoista, parilla pikku muutoksella. Mutta sehän ei meitä haitannut, vaan homma sujui aivan älyttömän upeasti. Tarmo oli loistava, vauhdikas, keskittynyt... eikä emäntäkään tainnut ihan hirveästi mokailla. Aivan super-hyvä fiilis :) Jotenkin tuntui että kaikilla koirilla oli hirveä vauhti ja into päällä, liekö viilentyneillä keleillä vaikutusta energia-tasoihin?

Tässä vielä esimerkki-suoritus k.o. maxien joukkekisan hyppyradasta mm-kisoita: starring Jouni Orenius & Neela.

Maailman parhaat parantajat

Flunssa on vaivannut sunnuntaista asti allekirjoittanutta. Ei mitään hurjaa kuumetautia, mutta kuitenkin sen verran ettei töihin ole ollut asiaa. Onni onkin kotona sohvalla löhöillessä kaksi pehmeää ja lämmintä pisamanaamaista kääröä :)

Ahneella on **skainen loppu

...tai tässä tapauksessa oksuinen. Täällä ollaan eläinlääkärin lattialla tiputuksessa. Tarmo oli työpäivän aikana vetäissyt napaansa ison pussillisen xylitol-purkkaa, varastanut sen toki ensin emännän käsilaukustah. Eikä edes perinteisiä kovapintaisia purkkatyynyjä vaan tietysti huonolla tuurilla juuri niitä ihanan mehukkaita, pehmeäpintaisia Juicy Cube -nimisiä purkkia.

Ei muuta kun lääkäriin. Tarmo laitettiin heti tippaan, eli nestettä suoraan suoneen. Verinäyte otettiin, jotta saadaan selvitettyä veren sokeriarvot. Sokerit oli siinä kohtaa ok, mutta koska syödyn purkan määrä oli niin iso, päätettiin koira myös oksettaa. Ensin pari purkkia herkkuruokaa naamariin, oksetuspiikki pakaraan, viiden minuutin odotus ja sitten tuli oksu.

Oksennus lopetettiin sitten puolestaan pahoinvointilääkkeellä. Ja perään vielä aktiivihiilimössöä suupielestä sisään.

Nyt odotellaan täällä lääkärin lattialla miten veriarvot kehittyy. Suoneen menee edelleen nesteytystä sokerin kera, ja pari purkkia herkkuruokaakin on tarjoiltu. Ensimmäisessä tarkistuksessa sokeriarvot olivat laskeneet, tosin arvot edelleen hyvät. Toivottavasti lasku ei jatku.

Potilas sai ihanan pinkin käärön tipan päälle, se kun muuten kiinnostaisi askarteluun erikoistunutta Tarmoa vähän liikaa.

Syyspäivien iloksi, selän lämmittimeksi

Paljon on touhuttu viime aikoina, emäntä vaan on ollut niin kovin kiireinen ettei ole ehtinyt blogia päivitellä...

Agility-treenit ovat sujuneet meiltä erittäin hyvin viime aikoina. Kisoissakin käytiin pitkästä aikaa, tuloksena kaksi hyllyä. En nyt käy niitä tarkemmin analysoimaan, joskus paremmalla ajalla sitten.

Nyt on sitten Tarmolla syksyn treeneihin lämmin neule selkää lämmittämään. Eikä mikä tahansa neule vaan aito Jussipaita. Kyllä nyt kelpaa! :D

Kesäterkut Saimaalta!

Kyllä on pienen spanielin mielestä ihan parasta aikaa tämä mökkeily Saimaalla! Saa syödä mustikoita suoraan metsästä, piehtaroida mättähällä, uida puljata ja räpistellä vettä laiturilla makaavan emännän päälle! I-ha-naa :)

Ulkotreenikauden avaus

Viime tiistaina päästiin Tarmon kansaa ekaa kertaa ulkotreeneihin. Fiilis oli hyvä ja sen huomasi koirastakin! Tarmo oli tosi hyvässä vireessä, ja nopeakin. Hienosti menneet puolivalssitreenit kaiken kaikkiaan :)

Ensi tiistaina onkin ohjelmassa epäviralliset kilpailut, johon meidän treeniporukka menee töihin. Jännä nähdä uskaltautuuko sitä ihan itsekin kokeilemaan miltä se kilpaileminen maistuisi... ja kuinka suuri on jännityksen määrä ;)

Sitä ennen jännätään kylläkin miten käy Suomelle tämän vuoden jääkiekon MM-kisoissa. Kerrassaan jännittäviä aikoja siis!

Kesä on ihan kohta täällä

Viime sunnuntaina oli äitienpäivä ja käytiin pikaisesti kahvilla Samin äitin luona Kiskossa. Kesä on jo ihan ovella! Ainakin näitten meidän kesäpoikien mielestä ;)

I-ha-naa!!! Saa taas kirmata vihreällä nurmikolla ja käydä välillä pulahtamassa järvessä :)

Santun mielestä parasta on nuuhuaminen, siis tietysti vaan jos ei anneta uida ja metsästää hanhia uimalla... ;)

Heitäpalloheitäpalloheitäpalloheitäpalloooo!!!!!!11

Viime viikolla vietin yhden kotitoimistopäivän. Parasta kotitoimistopäivissä on erityisesti aurinkoisella säällä oma piha, pihalle asti ulottuva langaton verkko, sekä karvaiset työkaverit :) Ja tällä kertaa myös se että talon maalausurakan takia piti kuistin kalusteet kantaa pihalle aurinkoon.

Päiväkahvit ja ihana Ella

Eilen lähdettiin koko perheen voimin kyläreissulle Kirkkonummelle Tiinan, Teemun ja Ellan luokse. Koiras-pojat pääsivät siis ihanan Ellan luokse sukuloimaan, ja isäntäväki päiväkahvista ja herkuista nauttimaan, ja tietysti hyvästä seurasta myös. Ihan ensimmäiseksi käytiin kuitenkin pienellä metsälenkillä, ja koirat pääsivät nauttimaan kevään tuoksuista ihan vapaina kirmaten. Tässä kuvasatoa retkeltä:

Tarmo elementissään vähän kahjona ;)

Santtu nuuhuaa... eikä askelkaan ihan hirveästi vielä paina :)

Tarmo tähystää!

Ellan ja Tarmon herkkä hetki =)

Ja taas mennään!

Ella vauhdissa!

Hetken aikaa piti katsoa terkemmin onko tässä Ella vai Tarmo, mutta Ellan vaaleampi kirsu paljasti totuuden. Väitän kuitenkin että sukulaisuus näkyy naamasta, Tarmosta on jossain ihan vastaava ilme naamalla otettu kuva :)

Kaiken kaikkiaan siis varsin mukava aurinkoinen lauantai iltapäivä! Pieni mutka matkassa oli allekirjoittaneen lipsahdus liukkaalta ojan reunalta mutaiseen ojaan polvia myöten, sillä seurauksella että lenkin jälkeen kylppäriin pesulle päätyi Sinttu eikä koirat... Kiitos vielä isäntäväelle pesukoneen, kuivausrummun ja vaatteiden lainasta... ja oli se lääkityskin kyllä kohillaan ;)

Tasaisen varmaa menoa

Eilen treenattiin taas Ojangon hallissa, itseasiassa viimeistä kertaa hallissa tänä keväänä. Seuraava kerta ollaan ulkona viettämässä Vappua, sikäli mikäli treenit toteutuvat. Itse ainakin ilmoitin tulevani paikalle, mutta katsotaan saadaanko treeniporukka kasaan ;)

Mutta eilisiin treeneihin. Tarmo oli taas itse varmuus, ja itseasiassa alkuunsa löytyi vauhtiakin tosi kivasti. Tällä kertaa ratakin oli tosin melko vauhdikas, joten hyvällä motivaatiolla tehtiin monta toistoa. Lopuksi vielä vähän hiottiin radan alussa paikalle jäämistä vähän pidemmän matkan päähän, se kun tuotti treenien alussa into-piukeena-Tarmolle vähän haasteita ;)

Tämän treenin note to self: jos rata on muutenkin jo vähän vauhdikkaampi, niin varaudu siihen että kun kontaktiesteitä on näkyvissä, pitää ohjaajan pystyä kiihdyttämään vauhtia huomattavasti. Sen verran kovan spurtin Tarmo ottaa aina A:lle ja puomille mentäessä.

Nyt pitäisi sitten laittaa harkintaan taas ihan jopa kisoihin ilmoittautuminen. Edellisista starteista on jo aikaa, mutta onhan tuota kehitystäkin kuitenkin tapahtunut... ja ennen kaikkea sitä rauhallisuutta ja varmuutta on tullut lisää. Vaan mistä sitä rauhallisuutta saataisiin kisatilanteessa ohjaajalle? Kun tässäkin kohtaa jo pelkkä ajatus kisastartista vääntää vatsaa... Meille ei edelleenkään mikään menestys ole tärkeintä, vaan hauskan pito ja se että voi olla johonkin asiaan tyytyväinen, mutta jotenkin silti jännitys ottaa vallan. Mutta eipä siitä kait pääse eroon kun harjoittelemalla, eli kisoihin mars!?!!

Lepakkotuoli vs. Fatboy

Santtu spanieli-herra osaa ottaa ilon irti elämästä monellakin tavalla, mutta ehdoton suosikki taitaa olla lepakkotuolissa löhöily! Varsin ketterästi vanhus sinne kipuaa ja hyppää myös pois niin ettei tuoli lentele pitkin olohuonetta.

Vaan eräänä päivänä Santtu yllätti meidät kaikki! Lepakkotuolin sijaan Santtu käpertyikin Fatboy-säkkituoliin. Siinä olikin mukava köllötellä ja odotella että joku laittaisi takkaan tulet ;-)

Mobiili-testi

Asensin iPhoneen Bloggerin mobiiliversion. Nyt voi sitten blogata tien päältä livenä jos siltä tuntuu :)

Kuvankin voi napata suoraan kameralla tai kameran muistista:

Santtu & Tarmo lääkärireissulla

Viikko sitten käytiin poikien kanssa eläinlääkärireissulla. Tarmolta piti uusia rokotuksia (tai niin luulin), ja Santulta piti tarkastaa kilppari- ja maksa-arvot. Täytyy myöntää että kun Santun ikäisen koira-vanhuksen kanssa menee lääkäriin, jännittää se aina vähän, vaikkei periaatteessa mitään syytä olisikaan.

Ensin pöydälle pääsi Tarmo. Tarmohan on terve kuin pukki, eikä perus-tarkastuksessakaan ilmennyt mitään yllätyksiä. Yllätys sen sijaan tuli allekirjoittaneelle siinä kohtaa kun ilmeni ettei Tarmon rokutuksia tarviikaan uusia. Elin siinä uskossa että rokotusväli on sama vanha kaksi vuotta niin kuin aina ennenkin, mutta kappas kehveliä: sehän on nykyään kolme vuotta ;-) Että niin tarkasti tulee seurattua... No joo, laitettiin sitten kuitenkin kennelyskärokote, tai "rokote", se nimittäin laitetaan nykyään nenäsumutteella. Siinä suositus on uusia vuoden välein, mutta sitähän kenneelliitto taas ei vaadi.

Sitten oli Santun vuoro. Santtu sai suuren suuret kehut kunnostaan, eikä sydän- ja keuhkoäänissäkään ollut mitään vikaa. 12,5-vuotiaan vanhuksen lihaskuntoa kehuttiin myös, sekä ihmeteltiin kuinka ollaan saatu pidettyä se noin hoikkana vaikka toinen on niin ahne! ;-) (toim.huom: tässä kohtaa hymyilyttää, puhutaan kuitenkin koirasta joka ei syönyt MITÄÄN meille tullessaan, ei edes sisäfilettä mitä kasvattaja-täti oli eräälläkin näyttelyreissulla yrittänyt syöttää...)

Santulta otettiin verikokeet, joista oli tarkoitus tarkistaa kilppari-, maksa- ja munuaisarvot. Näytteet lähetettiin labraan, ja jäätiin odottamaan tuloksia. Tulokset sain tällä viikolla, ja kaikki arvot olivat ERINOMAISET :)

Sain vihdoin ja viimein myös trimmattua Santun viime viikonloppuna, ja nyt tyyppi sekä käyttäytyy että näyttää taas ihan nuorelta pojalta :)

Talvikuvia

Tässä muutama kevät-talvinen kuvatus Saimaalta :)

Jeee! Osa 1

Jeee! Osa 2

Jeee! Osa 3

Tarmo katsoi parhaimmaksi haukkua äitini joka käveli kaira kädessään jäällä... onhan se nyt sentään iso ja vaarallinen ase! Se kaira siis...

Jeee! Osa 4

No tuleeko sieltä mitään!???

Jännää!

Nuusk

Näkiköhän kukaan kun varastin tän puukapulan, mitä ilmeisesti tarvitaan tuolla työkaluna noiden kalojen tainnuttamiseen...? 

Eiks kukaan nyt lähtis ajamaan takaa...!?

Iso. Kapula.

Ja vielä muutama kuva meidän takapihalta. Lunta on riittänyt tänä(kin) talvena vaikka muille jakaa. Mutta koirilla on ollut kivaa, kun voi juosta vallihaudoissa tai hyppiä niiden yli, mennä helposti naapurin puolelle (mitä ihme kyllä ei ole tapahtunut kun ihan pari kertaa!), kaivaa kuoppia ja piehtaroida lumessa sydämensä kyllyydestä :)

Hop!

Matkalla Kiinaan...

Älä keskeytä kun mä kaivan!

Treenikuulumisia

Pitkästä aikaa vähän treenipäivityksiä tännekin :)

Tarmon kanssa ollaan käyty suht aktiivisesti joitakin poikkeuksia lukuunottamatta koko talvi treenaamassa joka toinen viikko Ojangon uudella areenalla, ja noin kerran kuussa Juvanmalmilla. Keskiviikon Konalan treenit ovat jääneet väliin, koska totesin että liukas lattia ei tee Tarmon motivaatiolle hyvää. Tyyppi ei muutenkaan oikein arvosta kieputus-hyppy-treenejä (lue: vetää porot nokkaan viilaamisesta, olis paljon kivempaa vaan painella vauhdilla suoria ratoja!), saati sitten kun Konalassa pitää varoa vielä liukasta lattiaakin. Ojangossa ja Juvanmalmilla on sen sijaan liidetty kovaa hyvällä tekonurmialustalla ja isossa tilassa.

Eilen Tiina ei päässyt paikalle meidän treenejä vetämään. Harmi sinällään koska a) olin kerrankin ajoissa paikalla ;) ja b) me kaikki treenaajat oltiin ihan sairaan hyviä!!! Ehdittiin vetämään kolme täyttä kierrosta ja sittenkin jäi tunnista aikaa vielä vähän käyttämättä. Saatiin siis ohjaajatkin juosta oikein urakalla ;-)

Tarmo ei taaskaan ollut mitenkään super-nopea, mutta sitäkin varmempi ja tarkempi. Taidettiin itseasiassa tehdä ainakin kerran koko rata täysin puhtaasti. Jee!

Tällainen oli rata: