Juosta saatiinkin sitten ihan urakalla! Camilla piti meille ohjaajille suunnatun alkulämmittelyn, mikä oli ainakin omasta mielestäni hyvä asia. Itse harjoituksena oli tosi vaikea ja jo aika paljon pitempi rata kun mihin ollaan pienissä sisätiloissa totuttu. Harjoituksen teemana oli valssit, sylivalssit ja haltuunotot sekä lisäksi pari houkuttelevaa A- ja putkiansaa. Ja kyllähän siellä sitten pyörittiinkin.
Tarmon kanssa alku treenit meni kyllä ihan haistelemiseksi. Sen verran mielenkiintoiselta tuoksui tuo uusi tekonurmialusta, että välillä ihan kuulokin unohtui kun sitä piti niin kovin haistella - eihän sitä nyt kahta asiaa pysty yhtä aikaa tekemään ;) Tai sitten Tarmolta meni hetkeksi lajit sekaisin: nyt oltiin siis agilityssa, ei jäljestämässä. Jotenkuten saatiin kuitenkin rata käytyä läpi. Niin, ja hypyt nostettiin nyt medi-korkeuteen. Pari ekaa hyppyä Tarmo yritti ensin sukeltaa alta, mutta ymmärsi jutun juonen varsin nopeasti.
Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ennen kuin Tarmo on valmis mihinkään kisoihin, oli sitten kyse mölleistä tai virallisista. Sisällä pienessä liukkaassa tilassa treenaaminen ei välttämättä ole tehnyt kovin hyvää, koska nyt vasta päästään kunnolla opettelemaan korkeampia esteitä, esteille irtoamista, vauhtia jne... Vähän alkaa jo jännittämään heinäkuun alun agirotu-tapahtuma, se kun tulee eteen aika nopeasti.
Eilen päästiin sitten taas pitkästä aikaa jäljestämään. Tiina oli reippaillut Tarmolle lyhyen motivointi- ja harjoitusjäljen, joka käytiin eilen illalla kivassa kesäsateessa jäljestämässä. Tarmo suoriutui tehtävästä taas mainiosti! Jälki oli aika haastavassa maastossa, oli pari ojan ylitystä, kosteikkoa, tiheikköä, kalliota jne. Kiva oli huomata että alusta asti kun koira tökkäsi nenän maahan, siitä heti näki että se tietää mitä pitää tehdä. Erityisen kiva on katsella jatkuvasti heiluvaa häntää kun tuo otus selvästi nauttii tekemisestään :)
Jäljen alkupuolella oli havaittavissa vähän haahuilua. Välillä piti emäntää vähän juoksuttaa tarkistuslenkeillä, välillä piti pysähtyä syömään ihanan mehevää tuoretta märkää ruohoa. Ensimmäisen kulman Tarmo oikaisi, toinen merkattiin pienellä avustuksella.
Tarmon työskentely vielä selvästi parani jäljen loppua kohti. Loppuosalla jouduin jo jarruttelemaankin koiraa, osittain sen takia etten itse olisi pysynyt perässä ja osittain siksi ettei koira kokeessakaan saa mennä niin kovaa että ihmisväki joutuu juoksemaan perässä. Loppuosa jäljestä kulki lähes polkua pitkin, mutta se ei paljon häirinnyt. Kaato oli sijoitettu ovelasti pari metriä polusta sivuun, mutta senkin ansan Tarmo selvitti mainiosti. Ja voi sitä riemua kun kaadolta löytyi i-ha-na kanin nahka ja vieläpä teeren(?) siipi, puhumattakaan niistä suuhun ilmestyneistä lohipyöryköistä... :)
Jälkitreenin jälkeen Tarmo pääsi vielä Tiinan luokse moikkaamaan Raisa-siskoa ja Kati-mummoa. Kylläpä oli kiva päivä! Kiitos taas Tiinalle avusta! Nyt sitten vaan odotellaan sunnuntain koetta ja katsotaan miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti