Vihdoin TULOS :)

...eikä mikä tahansa tulos vaan nollarata! Tosin hidas sellainen eli yliaikaa aika reippaasti. Mutta JEE!

Ekalta agility-radalta hylkäys: aivan käsittämättömät kolme kieltoa puomilta, mikä yleensä on yksi Tarmon lempiesteistä!?!? Muuten rata meni mallikkaasti, tosin kepeillä nenä-maassa-nuuhu-nuuhu-sähläystä ja sieltä vitonen. Muuten siis hienosti, ja pelkäämäni ansapaikatkin menivät oikein hyvin. Kiva rata.

Hyppyrata olikin sitten vähän vaikeammasta päästä, ja ihanneaikakin tuntui kovin tiukalta. Tarmo lähti alusta asti nenä-maassa-nuuhu-linjalle, ja sitä se oli loppuun asti. Eli aivan super-hidas vauhti. Omat ohjauskuviotkin menivät aivan sekaisin, radan vaikeat kohdat eivät menneet alkuunkaan niin kuin olin suunnitellut, mutta onneksi Tarmo kestää yllättäviäkin takaaleikkauksia ihan hyvin ;) Lopputulos kuitenkin siis virheetön rata! Tyylipisteitä ei jaettu ;)

Tuomarina molemmilla radoilla toimi Anne Savioja.

Tähän on hienoa päättää vuosi 2012 agilityn osalta, ensi vuoden treenit jatkuvatkin heti 1.1.2013 :D

Rauhallista joulua :)

Joulua on tänäkin vuonna vietetty varsin rauhallisissa merkeissä kotona Vantaalla. Vanhempani saapuivat vieraiksemme pariksi päiväksi Lappeenrannasta. On syöty hyvin, levätty, lenkkeilty... ja olipa joulupukkikin käynyt jättämässä lahjakassin tänne Kivistöön!

Koirat saivat perinteiset puruluut, luonnollisesti paketoituina. Tarmon mielestä kuitenkin parasta oli itse lahjapaperin rapina ja papereiden päällä nukkuminen, ja omasta rakkaasta punaisesta pallosta huolehtiminen :)

Paljon onnea!

Tänään vietetään Tarmon ja muiden Jangas D-pentueen rasavillien 6-vuotissynttäreitä! Suuren suuret onnittelut koko porukalle! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on näiden vuosien aikana riittänyt vaikka muille jakaa ;)

Ja siitä puheen ollen... Tarmon viimeisin episodi oli rypsiöljypullon kaataminen pöydälle ja kaatuneen öljyn latkiminen meidän ollessa töissä. En tiedä paljonko öljyä Tarmo oli nauttinut, mutta sanotaanko niin että suolen toiminnan se kyllä oli vilkastuttanut. Maanantaina töistä kotiin palatessa oli varsinainen voittajaolo: ihanaa olla koiran omistaja kun kakkaa ja oksennusta on siellä täällä lattialla ;) En ole kyllä ikinä nähnyt niin pahoinvoivaa koiraa kun T oli maanantaina. Vaan tuskinpa tuo termiitti tästäkään episodista mitään oppi.

Synttäreitä ja agilityä

Isäntäväen lomaillessa Hong Kongissa viime viikolla täytti Santeri Suuri Karvajalka kunnioitettavat 13 vuotta! Tällä kertaa juhlat juhlitaan yhtäaikaa Tarmon tulevien 6-vuotissynttäreiden kanssa. Katsotaan minkälaista herkkukakkua tällä kertaa tarjoillaan ;)

Tarmon kanssa oltiin taas eilen agility-treeneissä. Olo oli muuten aika onnellinen: ulkona tuli kaatamalla vettä, ja meidän treenit ovat jo siirtyneet sisähalliin! Aivan ihanaa, olis meinaan saattanut hivenen ketuttaa kaatosateessa treenaaminen ;)

Ohjelmassa meillä oli tällä kertaa vaatimattomasti hyppyrata agilityn mm-kisoista, parilla pikku muutoksella. Mutta sehän ei meitä haitannut, vaan homma sujui aivan älyttömän upeasti. Tarmo oli loistava, vauhdikas, keskittynyt... eikä emäntäkään tainnut ihan hirveästi mokailla. Aivan super-hyvä fiilis :) Jotenkin tuntui että kaikilla koirilla oli hirveä vauhti ja into päällä, liekö viilentyneillä keleillä vaikutusta energia-tasoihin?

Tässä vielä esimerkki-suoritus k.o. maxien joukkekisan hyppyradasta mm-kisoita: starring Jouni Orenius & Neela.

Maailman parhaat parantajat

Flunssa on vaivannut sunnuntaista asti allekirjoittanutta. Ei mitään hurjaa kuumetautia, mutta kuitenkin sen verran ettei töihin ole ollut asiaa. Onni onkin kotona sohvalla löhöillessä kaksi pehmeää ja lämmintä pisamanaamaista kääröä :)

Ahneella on **skainen loppu

...tai tässä tapauksessa oksuinen. Täällä ollaan eläinlääkärin lattialla tiputuksessa. Tarmo oli työpäivän aikana vetäissyt napaansa ison pussillisen xylitol-purkkaa, varastanut sen toki ensin emännän käsilaukustah. Eikä edes perinteisiä kovapintaisia purkkatyynyjä vaan tietysti huonolla tuurilla juuri niitä ihanan mehukkaita, pehmeäpintaisia Juicy Cube -nimisiä purkkia.

Ei muuta kun lääkäriin. Tarmo laitettiin heti tippaan, eli nestettä suoraan suoneen. Verinäyte otettiin, jotta saadaan selvitettyä veren sokeriarvot. Sokerit oli siinä kohtaa ok, mutta koska syödyn purkan määrä oli niin iso, päätettiin koira myös oksettaa. Ensin pari purkkia herkkuruokaa naamariin, oksetuspiikki pakaraan, viiden minuutin odotus ja sitten tuli oksu.

Oksennus lopetettiin sitten puolestaan pahoinvointilääkkeellä. Ja perään vielä aktiivihiilimössöä suupielestä sisään.

Nyt odotellaan täällä lääkärin lattialla miten veriarvot kehittyy. Suoneen menee edelleen nesteytystä sokerin kera, ja pari purkkia herkkuruokaakin on tarjoiltu. Ensimmäisessä tarkistuksessa sokeriarvot olivat laskeneet, tosin arvot edelleen hyvät. Toivottavasti lasku ei jatku.

Potilas sai ihanan pinkin käärön tipan päälle, se kun muuten kiinnostaisi askarteluun erikoistunutta Tarmoa vähän liikaa.

Syyspäivien iloksi, selän lämmittimeksi

Paljon on touhuttu viime aikoina, emäntä vaan on ollut niin kovin kiireinen ettei ole ehtinyt blogia päivitellä...

Agility-treenit ovat sujuneet meiltä erittäin hyvin viime aikoina. Kisoissakin käytiin pitkästä aikaa, tuloksena kaksi hyllyä. En nyt käy niitä tarkemmin analysoimaan, joskus paremmalla ajalla sitten.

Nyt on sitten Tarmolla syksyn treeneihin lämmin neule selkää lämmittämään. Eikä mikä tahansa neule vaan aito Jussipaita. Kyllä nyt kelpaa! :D