Metsähommissa ja muutama muu koiratapahtuma

Eilen vietettiin Jangas-kasvattien metsästyspäivää Espoossa Oittaalla Suur-Helsingin Spanuelikerhon majalla. Kiva päivä :) Tiinan blogissa kerrottu päivästä enemmän.

Kuvat löytyvät täältä.

Muuten tällä viikolla on treenattu agilityä ja tokoa, käyty toko-kokeessa, tehty verijälkiä eiliseen tapahtumaan ja juuri nyt ollaan vielä agility-kisoissakin. Ei tuloksia, mutta onpahan ainakin touhuttu ;)

Tapahtumarikas lauantai

 Tänään lauantaina oli kasvattaja Tiina järjestänyt meille kasvatinomistajille yhteistreenit Ojangossa HSKH:n hallilla. Porukkaa olikin kivasti paikalla, ihan viimeisimmän pentueen muutaman kuukauden ikäisistä pikku-pennuista porukan iso-eno Tarmoon asti.

Loten kanssa treenattiin TOKOa: seuraamista, perusasentoja, liikkeestä seisomaan jäämistä ja ruutua. Koira osaa, emännällä koordinaatiohaasteita ;-) Toki molemmista näkyi viime aikojen kiireet ja treenaamattomuus, mutta parin kerra höpö-höpöilyn jälkeen hommat taas palautuivat mieleen. Ja on se Lotte vaan niin pätevä!

Kahvitauon jälkeen (tarjolla oli myös houkuttelevaa pannaria mutta taistellen tuli herkut vältettyä tällä kertaa...nimim. kesäksi kuntoon :)) treenattiin Loten kanssa vielä agilityn kontakteja.

Sitten koiran vaihto ja Tarmo kehiin. Agilityä taas vähän, T:llä oli selvästi kivaa :) Lemppariesteitä: putki, pujottelu, A... 

Lauantain koiratapahtumat eivät vielä loppuneet siihen. Suuntasimme yhteistreenien jälkeen jälleen kaverini Maijan työpaikalle Trimmauspalvelu Grroomiin. Siellä meitä odotti koirien koulukuvaus :) 

Saattoi olla hyvä ajatus käydä ensin treenaamassa ja sitten vasta kuvauksessa, sen verran rauhallisia ja hienosti käyttäytyviä malleja nuo meinaan olivat. Nyt sitten vaan odotellaan koska kuvia pääsee ihailemaan ja tilaamaan Studio Nevianilta. Odottakaa vaan sukulaiset ja ystävät, tiedän mitä saatte tänä vuonna lahjaksi ;-)

Jee, jännä lauantai! :)

Kuulumisia ja kuvia

Täällä ollaan vielä hengissä, ja kaikki hyvin :) Pikkuisen on kiire vaivannut elämää taas viime aikoina. Agility-treeneissä on on käyty kylläkin lähes joka tiistai. Parina kertana on Tarmokin päässyt mukaan pitämään hauskaa. Loten kanssa on alkuvuodesta käyty muutamissa kisoissa, mutta ilman sen kummempia tuloksia. Ongelmana on ollut aivan kaamea käsistä lähtevä kaahaaminen ja roiskitut kontaktit. Kisatilanne on aina erilainen. Jos se Tarmon kanssa aina heijastui lisääntyneenä nuuhuamisena ja rauhoitteluna (tiedä sitten kuinka paljon eturauhasvaivat haittasivat ja kuinka pitkään?), niin tuntuu että Loten kanssa sitten puolestaan vauhti ja roiskiminen lisääntyy. No, treeneissä tähän toki kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Yritän pitää Lottiaisen koko ajan kontaktissa ja seuraamalla kaikki siirtymät, kontaktit otetaan super-tarkasti ja vahvistetaan niitä ihan siinä vain seisomalla ja odottamalla ja siitä rauhallisesti palkaten. Niin, kyllähän se treeneissä sujuu, jne... ;)

Tarmo on ollut ihan mahtava niinä parina kertana kun se on nyt mukana ollut. Kyllä siitä huomaa eron nyt kun kipuja ei ilmeisesti ole. Harmi vaan kun ihan juuri nyt ei ole varaa kastrointiin, se kun Tarmon kohdalla vaatii osittain avoleikkausta kun toinen kives on piilossa. Tällähän vältettäisiin todennäköisimmin nuo eturauhasvaivat jatkossa. Nyt Tarmolla on siis ollut se hormonipiikki voimassa jolla on tilapäisesti sama vaikutus. Ainakaan tuon piikin perusteella tuolla ei ole mitään vaikutusta Tarmon mahtavaan luonteeseen, joten siinä mielessä ei huoleta tuo toivottavasti kuitenkin pian tuleva operaatio. Päin vastoin, Tarmo on ehkä ollut entistä leikkisämpi ja... hmmm... vitsikkäämpi kuin ennen, eli kaiken laisia tempauksia on taas tehty ;) Liekö sitten poistuneitten kipujen takia, sitä ei oikein voi tietää.

Lotte täytti viikonloppuna upeat 5 vuotta! Juhlan kunniaksi päästiin "mallihommiin" ;) Viime sunnuntaina autoin ystävääni Maijaa viemällä koirat trimmausmalleiksi hänen työpaikalleen Grroom-trimmaamoon. Trimmasin siellä mahtavissa ammattilaisolosuhteissa Loten ja vähän Tarmoakin. Ajatus oli siis kertoa heidän henkilökunnalleen walesinspringerin trimmauksesta perusteita, koti- vs näyttelytrimmistä jne. Täytyy sanoa että onhan tuota hommaa hivenen mukavampi tehdä kunnon välineillä ja pöydällä... Kotiin en ole ikinä tullut hankkineeksi pöytää, vaikka se 25 vuotta näitä koiria on tullut kotona saksittuakin. Ja joka kerta huutaa selkä hoosiannaa kun lattialla istuen koiria trimmailen... =)

Tässä vielä kuvasatoa trimmaussessiosta.

Lotte ennen trimmausta 1

Lotte ennen trimmausta 2

Lotte trimmauksen jälkeen 1

Lotte trimmauksen jälkeen 2

Lotte trimmauksen jälkeen 3
Lotella kasvaa super-sympaattinen töyhtö pään päällä, ja olin ensin sitä mieltä että se saa trimmistä huolimatta jäädä. Myöhemmin tulin kuitenkin siihen tulokseen että töyhtö ja takatukka sai kyytiä, mutta kuvat on otettu ennen sitä.

Kaverukset, eli sisko ja sen veli <3

Ja sit me leikittiin! Wheeeee! :)

Hyvää Uutta Vuotta 2014

Eilen ehdittiin vielä aamupäivällä uuden vuoden aaton kunniaksi Tiinan ja koirien kanssa Ojankoon treenaamaan. Sää oli vaihteeksi poutainen, joten ensin treenasimme ulkona TOKOa. 

Lotte on kyllä ihan mahtava TOKO-koira! Se on niin ihanan innoissaan ja helposti motivoitavissa leikillä. Ja todella pätevä! Koirahan on todistetusti täysin koevalmis (Tiinan kanssa kaksi ALO1-tulosta suoritettuna), kysymys on lähinnä siitä että saadaan ohjaaja kartalle ja rutiinia. Siis alkaen siitä että erotan kävellessä oikean ja vasemman ;-) Ja toki myös erityisesti siitä että osaan treenata Loten kanssa oikeita asioita oikeilla tavoilla.

TOKOilun jälkeen siirryttiin sisälle agilitykentälle. Otettiin helppoja pätkiä, keskittyen keppeihin ja kontakteihin. Kyllä taas treenatessa tuli mahtavat hidastukset ja kontaktit, ei mitään ongelmia. Kepeiltä taas sama huomio, että jos edessä siintää houkuttimena putki, meinaa loppupäästä jäädä yksi väli suorittamatta. Siihen tarkkuutta ohjauksessa. Ja toinen huomio se että pitää antaa Lotelle enemmän tilaa hakea kepit omatoimisesti. Kepit onkin ehdottomasti se asia mihin kaivataan vahvistusta ja varmuutta. 

Myös Tarmo pääsi ilottelemaan helppoa rataa matalilla hypyillä. Hauskaa oli, eikä nyt ainakaan näyttänyt siltä että olisi kipuja ollut. Päin vastoin, ihan iloisesti ja vauhdikkaasti (Tarmo-mittakaavalla) mentiin. Hyvä mieli siis.

Lopuksi käytiin vielä kävelyllä koko porukalla. Kiva hoitaa sekin alta pois uuden vuoden aattona hyvissä ajoin ja hyvässä seurassa.

Aaton vietimmekin rauhallisesti omalla porukalla. Meillähän ei ollut varmaa tietoa miten Lotte tulee meillä käyttäytymään ilotulituksen aikana, vaikkei se kuulemma aikaisemmin olekaan pelännyt. Noh, ei todellakaan syytä huoleen, molemmat koirat vetelivät rauhassa sikeitä pahimmankin paukutuksen aikana. Välillä saattoivat nostaa kulmakarvoja jonkun kovimman yksittäisen paukun kohdalla, mutta jatkoivat sitten haukotellen unia. 

Hauska myös todeta Tarmosta se, että sehän ei myöskään ole koskaan pelännyt raketteja, mutta on haukkunut ja rähjännyt niille monesti aika kovaäänisesti. Mutta nyt tajusin että se on aiemmin johtunut Santun pelkäämisestä siinä vieressä. Nimittäin nyt kun seurana oli super-rauhallinen Lotte, ei Tarmokaan viitsinyt edes haukkua. Mahtavat uuden vuoden juhlijat :)

Lomailua

Loppuvuosi 2013 ja alkuvuosi 2014 sujuvat allekirjoittaneelta lomaillen, kokonaista 2,5 viikkoa putkeen. Loma tulee tarpeeseen — töissä on ollut tosi rankka puoli vuotta ja nyt loppuvuodesta sairastelu on vienyt voimia. 

Kun sairastelee, on kiire ja väsyttää, ei energia riitä urheiluun ja kuntoiluun, mikä taas pahentaa tilannetta. Onneksi nyt alkaa jo tuntumaan siltä että lepo auttaa ja voimat palautuvat, vaikkei yskä edelleenkään ole täysin pois. Ja keuhkot tulevat pihalle pienemmästäkin pinnistyksestä. Noh, suuntahan tästä on vain ylöspäin :)

Lomalla olen keskittynyt lepäilyyn ja koirien kanssa ulkoiluun päivän valossa. Ja siitäkös karvakuonolaiset nauttivat! Kunnon kameraa en ole epävakaan sään takia kantanut mukana, mutta tässä tunnelmia kännykkäkameralla räpsittynä.

Hyvää Joulua!

"Onko minulle lahjoja?", tuumi Lotte jouluna.

Miesten vaivat

"Kyllä äiti lapsensa tuntee". Niinhän siinä kävi että oma diagnoosini muuttui oikeaksi diagnoosiksi, kun eilen kävimme Tarmon kanssa eläinlääkärissä tutkimuksissa.Tarmolla on laajentunut eturauhanen, ja pissanäytteessä oli verta. Näytettä ei saatu kerättyä tarpeeksi jotta kaikki arvot olisi saatu tutkittua, joten pitää vielä kiikuttaa toinen näyte tutkittavaksi. Mutta hoidoksi nyt kuitenkin hormoonipiikki niskaan sekä kipulääke- ja antibioottikuuri. Ja jatkotoimenpiteenä sitten pallien poisto. (Anteeksi laikille miespuolisille lukijoille ;)) No, Tarmon kohdalla se on muutenkin perusteltua, kun toinen kives on piilokives, ja se on kuitenkin aina kasvainriski. 

Hormoonipiikin pitäisi alkaa vaikuttamaan nopeasti, ja tilanteen normalisoitua. Alustava suunnitelma olisi hoitaa kastraatio myös aika nopeasti, jotta Tarmo pääsee toipumaan pian. Keväällä voidaan sitten kaikessa rauhassa taas kokeilla agilityä uudestaan, josko hyppiminen ja keinu olisi Tarmon mielestä vähän kivempaa. Iän puolesta kuitenkin ainakin ensi vuoden voisi ihan hyvin vielä harrastaa, jos mitään muuta kremppaa ei tule.