Ulkona on kieltämättä viime päivinä ollut varsin kelju ilma! Mutta mitenkäs se meidän koira-ihmisten elämään vaikuttaisi? No ei sitten yhtään mitenkään. Minusta ainakin on aina ollut hauskaa aiheuttaa hämmennystä ohikulkijoissa, ulkoiluttamalla koiria kaikkein pahimmissa mahdollisissa sateissa ja tuiskuissa, ja liikkua koko ajan hymy naamalla :) Jos kerta joka tapauksessa on pakko, niin miksei siitä sitten voisi nauttia?
Viime viikolla tehtiin agilityssä vauhtisuoraa, jossa keskellä oli pujottelu. Tarkoitus oli saada koirille vähän vauhtia myös pujotteluun. Tällä kertaa vaihdettiin itseasiassa Tarmon kanssa taktiikkaa kokonaan. Poistin kokonaan käsillä ja vartalolla ohjauksen, mutta sen sijaan joka välissä käsky "kepit" + palkka aina joka väliin. Tämä tuntui toimivan itseasiassa aika hyvin. Innolla odottelen seuraavaa kertaa josko päästäisiin heti jo eteenpäinkin. Muuten mitään ihmeellistä ei tässä treenissä ollutkaan. Suoralla oli siis hyppy, putki, kepit, a, hyppy, ja sitä tehtiin molempiin suuntiin. Ai niin, todettiin myös että Tarmon kanssa pitää alkaa ottaa aalla myös alkupään kontakteihin nami mukaan, tähän mennessä ei ole vielä ollutkaan tarve. Ekaa kertaa ikinä tyyppi nimittäin loikkasi oikein komeasti alun kontaktin yli... hohhoijaa. Tarttis vissiin opettaa kosketusalustaan...
Eilen sitten taas tokoiltiin. Ohjelmassa oli paikalla makuuta, hyppyä sekä seuraamista ja liikkeestä seisomaan jäämistä. Tarmo kestää mielestäni vähän pitempään jo paikallaan, mutta vilkas kun on niin keskittyminen kyllä meinaa herpaantua tosi helposti. Kova hinku on minun perään, ja viereiset tapahtumat kiinnostavat myös. Aika hyvin sain kuitenkin pidettyä niin että ehdin aina useimmiten viereen palkkaamaan ennen kuin Tarmo ehti lähteä liikkeelle. Suurempi ongelmakohta on kuitenkin itse maahan meno. Tarmo on jäänyt jumiin siihen että olen näyttänyt sille kädellä liikkeen. Tähän saatiin vinkkejä Camillalta miten kannattaa edetä. Naksutin lienee myös korvaamaton apu jälleen, ja itseasiassa lopputreeneistä ja kotona kokeiltaessa Tarmo menikin maahan ilman käsimerkkiä, tosin useamman käskyn jälkeen. Mutta meni kuitenkin, eli edistystä siis.
Hyppy olikin meille ihan uusi juttu, ei olla sitä toistaiseksi harjoiteltu millään kurssilla kertaakaan. Mutta se ei kyllä sen suurempaa ongelmaa tuottanutkaan, ainoastaan se että koiran pitää jäädä seisomaan esteen toiselle puolelle, ja vasta kun ohjaaja on toisella puolella koira tulee käskystä sivulle perusasentoon istumaan. Niin, ehkä ondelma tulee myös siitä että Tarmolla on niin kova hinku hyppäämään, että perusasentoon sivulle tuleminen vaati vähän normaalia enemmän keskittymistä... ;) Mutta hyvä alku tähän liikkeeseen siis.
Liikkeestä seisomaan jääminen sujuu ihan hyvin, niin että käännyn itse aina seiso käskyn yhteydessä koiran eteen. Ehkä tässä kohtaa tarttisi kehittää jotain uutta ja saada vinkkejä millä viedä hommaa eteenpäin. Seuraamiset oli tällä kertaa mitä olivat, Tarmo (ja ohjaajakin?) alkoi selvästi olla jo vähän väsy eikä jaksanut millään keskittyä.
Torstaina ohjelmassa on taas agility ja tänään sain kuulla että syksyn viimeiset MeJä-kokeet järjestetään kuin järjestetäänkin tänä viikonloppuna Oittaalla! Hehheh, treenattu on taas toooosi paljon... mutta menköön nyt sitten taas treenauksen ja ulkoilun piikkiin ;)
Liityin muuten jäseneksi Ketterät-nimiseen seuraan www.ketterat.fi. Camilla on sitä puuhastellut pystyyn jo jonkun aikaa ja vihdoin asiat ovat menneet eteenpäin niin että jäseneksi voi liittyä. Vielä pari steppiä niin sitten voidaan edustaa tätä seuraa kisoissakin. Siis sitten joskus... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti