Viime viikon torstaina oli vika kerta ToKo-kurssilla. Kertailtiin paljon eri juttuja mitä oltiin noitten 10 viikon aikana tehty. Eipä oikeastaan mitään uusia huomioita - Tarmo on selvästi kehittynyt monessa asiassa paljonkin, mutta toisaalta taas jotkut ihan perus-perus-jutut ovat vielä aika alkutekijöissään. Hehheh, ja ohjaajan oma koordinaatio oli taas vähän hakusessa kun ei oltu pitkään aikaan otettu mm. seuraamisessa täyskäännöstä ;)
ToKosta taas siirto agilityyn. Tehtiin tasoltaan 2-luokan rataa, mikä oli kaikenlisäksi aivan sairaan pitkä. Allerkirjoittaneen kunto on ehkä hivenen huomaamatta kasvanut, eikä pitkä rata tuottanut ongelmia. Ehkä jotenkin muuten oltiin Tarmon kanssa molemmat vähän väsähtäneitä tai pihalla, jotenkin vähän sellaista haahuilua meno oli. Tarmo teki omia juttujaan, ja minä en muistanut ohjata... noh, miksiköhän se koira teki niitä omia juttujaan ;) Positiivista oli ainaskin se että Tarmo alkaa kestää enemmän ja enemmän takaa leikkauksia, sekä sitten se että pujottelussa oli taas vähän uutta potkua edellisen kerran teho-treenien jälkeen.
Niinkuin näistäkin lyhyistä ja harvoista kommenteista voi ehkä päätellä, on tässä vähän kiirusta pitänyt viime aikoina ja pitää edelleen. Välillä oikeen meinaa epätoivo iskeä kun miettii miten näistä kaikista hommista oikein selviää... mutta kyllä se siitä! Onneksi koiran kanssa treenaamisesta tulee aina hyvä mieli :)
Tarmon toko-kurssi siis tosiaan loppui, ja Camilla lupasi katsastaa josko ihan jostain hänen valmennusryhmästään löytyisi meille tilaa. Ja sieltähän löytyi. Aloitettiin heti maanantaina yhdessä valmennusryhmässä. Se onkin vähän parempi päivä kun ei tartte sekä tokoilla että agiliitää peränjälkeen, ja lisäksi alkamisaika on sopivan myöhäinen ettei tarvitse joka kerta mennä juoksujalkaa treeneihin ;)
Maanantaina otettiin ensin paikallamakuuta. Oli kiva huomata että osa tämän ryhmän pareista oli ihan samalla tasolla meidän kanssa, tosin osa oli edistyneempiäkin. Treenit vaikuttivat ainakin paikalla makuun osalta astetta haastavimmilta, mutta niinhän sen tietysti pitää ollakin. Ja jokainen tietysti silti tekee omalla tasollaan. Hivenen edistystä havaittavissa paikalla makuussa, esim. se että nyt otettiin monta toistoa putkeen ilman koiran vapauttamista välillä. Sitä ei oltu aiemmin tehty, mutta Tarmo kesti sen ihan hyvin.
Seuraavaksi otettiin noutoa. Siinä ei nyt edellisestä kerrasta sen suurempaa edistystä, ihan hyvällä mallilla ollaan. Seuraavaksi pitää vahvistaa sitä että sivulla ollessaan Tarmo pitää kapulaa suussaan pidempään ja ottaa katsekontaktin.
Sitten ohjelmassa oli ruutu. Ruutuun lähettäminen sujuu vauhdilla, tästä liikkeestä Tarmo selvästi tykkää! Nyt keskitytään enemmän siihen että ruudussa ollessaan koira jää seisomaan käskystä.
Huomenna olisi sitten taas agility-treenit, mutta ikävä kyllä joudun jättämään ne työjuttujen takia taas väliin, harmi homma mutta ei voi minkään. Vähän katkonaista on tämä treenaaminen, pitäisi pystyä keskittymään siihen enemänkin jos meinaisi oikeasti kehittyä. No, ehkä nämä kiireet vielä helpottavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti