Tarmon MeJä-arvostelu

Tässä Tarmon arvostelu eilisestä kokeesta:

"Tarmo tarkistaa lähtömakuun huolellisesti. Ohjaaja käyttää opastusalueen hyödyksi ja opastaa innostaen alueen loppuun. Ensimmäisen osuuden alussa Tarmo pysähtyy pari kertaa hakien ohjaajasta henkistä tukea. Osuuden sulavaliikkeinen koira jäljestää reippaalla vauhdilla. Ensimmäisen makuun merkitsee selkeästi ja kulma menee tarkasti. Toinen osuus reipasta vauhtia mutta tehden jo enemmän tarkistuslenkkejä. Toinen makuu ja kulma tarkasti. Heti kolmannen osuuden alussa jää tarkistelemaan jäljen viereen eikä lähde eteenpäin, tästä hukka. Edetään osuus hyvin jäjestäen lähes loppuun, mutta jo lopun häämöttäessä poistutaan jäljeltä, josta toinen hukka. Palautuksen jälkeen suoraan sorkalle jota katselee aluksi epäluuloisen näköisenä mutta uskaltautuu nuuskimaan. Hyvä suoritus, joss alussa tehdään hienoa työtä, mutta kyllästytään matkan ollessa sääntöjen mittainen."

Jäljestämishalukkuus 2/6
Jäljestämisvarmuus 3/12
Työskentelyn etenevyys 3/10
Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen 14/14
Käyttäytyminen kaadolla 3/3
Yleisvaikutelma 2/5

Laukauksen sieto hyväksytty.
Pisteet 27
Palkinto AVO3

Tuomarina toimi Paul Vuori.

Tarmolle loistava MeJä-debyytti!

Tarmo kävi tänään tekemässä aivan loistavan MeJä-koe debyytin. Tuloksena oli AVO3 (27p) kera hienon pronssisen mitallin :) Homma sujui niin hienosti että jos itse vain olisin tajunnut kehoittaa koiraa takaisin jäljelle, olisi tulos varmasti voinut olla jopa AVO2. Näin kaikinpuolin hienon viikonlopun jälkeen (aurinko paistoi molempina päivinä, eli keli oli varsin kesäinen) voi kyllä hyvillä mielin todeta että voisi sitä hullumminkin harrastuksensa valita ;) (Kysykää uudestaan sitten kun on kaksi päivää rämmitty kaatosateessa suolla ja liukkailla kallioilla ja käyty hakemassa nolla.......)

Laitan Tarmon arvostelun tänne myöhemmin. Nyt on pakko mennä lepäämään, sen verran rankka tämä viikonloppu oli :)

Tarmon veli Remu oli myös MeJäillyt samana päivänä hienon tuloksen AVO2. Onnittelut myös sinne!

Tarmo tarkka-nenä

Tarmon kasvattaja Tiina oli reippaana käynyt tiistai-iltana vetämässä Tarmolle Sipoon metsiin verijäljen. Eilen illalla suunnattiin sitten kahdeksan aikoihin jäljestämään.

Jäljen pituus oli arviolta kolmisen sataa metriä. Verijäljellä ensikertalaiseksi Tarmo suoriutui urakasta mainiosti! Se kyllä teknisesti tietää mitä pitää tehdä. Makuupaikat kulmissa se tutki innolla ja jopa merkkasi jalkaa nostamalla. Jäljestäminen vaatii vielä toki paljon treenausta, nyt esim. kannustin koiraa paljon enemmän kun kokeissa on sallittua. Mutta ihan hyvillä mielin lähdetään viikonlopun koitoksiin. Otan sen sunnuntain kokeen treenauksen kannalta, mennään harjoittelemaan kuinka jälkikokeissa toimitaan ;)

No vakavasti ajatellen, kyllähän Tarmolla on pienen pieni mahdollisuus sieltä tuloskin saada, mutta se on kyllä sitten ihan tuurista kiinni. Siihen vaikuttaa niin moni satunnaistekijä mitä ei vaan voi etukäteen tietää: vanhat jäljet saattavat sotkea uutta jälkeä, elävää riistaa, ihmisiä jne... Eli, ilman mitään odotuksia innolla kokeilemaan.

Super-iso kiitos vielä Tiinalle avusta ja vaivannäöstä!

Vauhdin huumaa agilityssä

Tiistain agility-treeneissä oli taas ilo olla Tarmon ohjaajana. Ei voi kuin hymyillä kun koira on niin hyvällä tuulella treeneissä, että voisi melkeen väittää sen nauravan. Ja kaiken lisäksi vielä loistavalla kontaktilla, jälleen kerran. Tarmo kyllä saattaa lähteä haahuilemaan jos en kiinnitä hetkeen huomiota (siis esim. harjoitusten välissä kun koulutusohjaaja antaa palautetta ja ohjeita), mutta tekee sen "kiemurrellen", häntää heiluttaen, ja saman tien kun käsken, se tulee takaisin luokseni.

Ohjelmassa oli pari helpohkolta vaikuttavaa radan pätkää. Ensimmäisessä oli tosin mukana haastava kolmesta hypystä koostuva kuvio, sekä haasteellisia lähestymiskulmia sekä hypyille että pujotteluun. Pujottelun pituus oli 2/3, ja se mentiin kahteen kertaan.



Kiertäminen esteen takaa hypylle on vielä Tarmolle aika haasteellista, eli jonkun verran joudun koiran puoleisella jalalla, "ojentamaan" tai "niiaamaan" esteen vierestä ikään kuin olisin itsekin menossa sinne. Mutta ihen hyvin tuokin harjoitus meni varsinkin kun se tehtiin mini-hypyillä.

Toisessa radassa haettiin ensin vauhtia hyppy-A-hyppy-putki -kombinaatiosta, jonka jälkeen treenattiin pujotteluun menoa.



Vauhti-osuus sujui Tarmolta luonnollisesti oikein hyvin. Pujottelun kanssa se on näköjään yhtäkkiä saanut jonkun ahaa-elämyksen, ja keksinyt että senhän voi mennä läpi vähän nopeamminkin. Pujotteluun sisäänmeno sujuu mielestäni Tarmolta ok. Ainakin tässä harjoituksessa kun ohjaaja pystyy menemään pujottelun alkuun odottamaan sillä välin kun koira vielä menee putkessa :) Vielä ohjaan Tarmoa kädellä, ja tajusinpa myös jälkeen päin että menin taas itse peruuttamalla. Eli, pitää yrittää seuraavalla kerralla muistaa itse mennä naama menosuuntaan, niin ehkäpä vauhtia löytyy vielä lisää. Koulutusohjaaja oli myös sitä mieltä että Tarmon pujottelu on jo sillä mallilla että kättä voisi pikkuhiljaa alkaa häivyttämään pois. Kiva huomata että edistytään :)

TOKOilua maanantai-illan iloksi

Eilen maanantaina oli viimeinen kerta Tarmon junnuTOKO-kurssia. Oli aivan mielettömän kivaa huomata miten paljon koira on kehittynyt näin lyhyessä ajassa. Kurssikertojahan oli kaiken kaikkiaan vain viisi, ja niistäkin yksi kerta jäi meillä väliin, mutta silti tuntuu että on harpattu iso askel eteenpäin.

Eilen Tarmo jaksoi alusta asti keskittyä todella hyvin. Se seurasi kuuliaisesti loistavalla kontaktilla ihan alusta asti, lähestulkoon täysin ilman minkäänlaista häsläämistä ja sähläämistä mitä normaalisti aina treenien alussa on ollut.

Eilisen ohjelmassa oli perusasennon ja käännösten viilaamista sekä vähän vaikeuttamista, sekä seuraamisen viemistä pidemmälle. Kokeiltiinpa jopa seuraamista sivuttain ja taaksepäinkin, jotta harjoitus olisi koiralle mahdollisimman mielenkiintoinen ja ennalta-arvaamaton. Eteenpäin seuraamista otettiin välillä yksi askel, välillä enemmän, välillä palkka suoraan kädestä, välillä käsi tyhjänä ja palkka vasta pienen hetken päästä. Tämäkin siitä syystä että koira ei ennakkoon koskaan tiedä milloin saa palkan, joka taas lisää mielenkiintoa ja motivaatiota! Tärkeää tässä kohdassa oli myös se että ilman muuta lelu treeneihin mukaan, koska Tarmon kuitenkin saa leikkimään helposti. Nami-palkka on hyvä aina silloin tällöin korvata leikillä. Tarmo itseasiassa sai treenipaikan kahvion pitäjältä eilen tuotetestaukseen köysilelun, mikä siis tulikin tarpeeseen.

Perusasennot sujuivat nyt jo paljon paremmin, sain Tarmon monta kertaa aivan täsmälleen oikeaan asentoon kertaheitolla. Monta kertaa oikeen nauratti se mieletön kontakti, kun toinen tapittaa sivulla niin että tuntuu että niskat menee nurin ;)

Perusasennon, seuraamisen ja käännösten lisäksi kertailtiin liikkeestä seisomaan jäämistä ja paikallaoloa. Lisäksi sain myös suulliset ohjeet hypyn treenaamiseen, koska se oli ainut uusi asia mikä oli tullut sillä kertaa kun oltiin Tarmon kanssa pois.

Kaiken kaikkiaan varsin antoisa kurssi - kiitoksia vielä kerran koulutusohjaajalle hyvistä vinkeistä! Nyt ohjelmassa seuraa itsekseen harjoittelua jonkun aikaa, ja kun seuraava meille sopivan tasoinen kurssi alkaa, niin sitten innolla sinne mukaan.

MeJä-kokeet tiedossa

Jostain ihmeellisestä hetken mielijohteesta ilmoitin Tarmon muutama viikko sitten MeJä-kokeisiin Espooseen Oittaalle. Kävi sitten niin hassusti että päästiin kuin päästiinkin kokeisiin mukaan. Jotenkin olin ajatullut että sinne on tosi vaikea päästä kun ilmoittautuneita on varmaan aivan älyttömästi, ja kun itse olen aivan aloittelija. (Kokeisiin osallistuminenhan edellyttää myös mukana olemista jälkien teossa ja oppaana olemisessa.)

Noh, viikon päästä sunnuntaina käy siis tiemme kokeisiin. Onneksi Tiina lupasi auttaa viikolla ja käydään kokeilemassa Tarmon kanssa harjoitusäjlkeä. Ettei nyt ihan vallan kylmiltään tarvitse Tarmon kokeisiin mennä... ;) Harjoittelu on ollut itselläni mielessä vaikka kuinka monta kertaa, mutta jotenkin se on tässä kiireiden keskellä jäänyt.

Sinällään luotan kyllä Tarmon jäljestystaitoihin, siinä se kyllä pärjää. Mutta yhtäkkiä nenään tullut verijälki saattaa aiheuttaa hämmennystä.

Perjantaina olisi myös eräätkin mölli-agility kisat... hmmm hmmm hmmm.... ;)

Santun tulokset

Santun näppylät osoittautuivat ihan vaan näppylöiksi, eli mitään pahanlaatuista niistä ei onneksi löytynyt. Kaikki siis hyvin :)