ToKoa, agilitya, city-elämää ja mökkeilyä

City-elämän vietto sujuu jo paljon paremmin! Tarmo sai lainaksi kaveriltani sitruunapannan, ja se on ilmeisesti hivenen hillinnyt haukkumista, tai sitten tilanteeseen on vaan jo totuttu paremmin. Ulkoilu on joka kerta jännittävää, täällä tapaa aina paljon uusia tuttavuuksia! Uskomatonta on se että täällä tosiaan näkee koiranulkoilutuslenkeillä enemmän koiria kuin Espoossa Kilossa... Nämä helsinkiläiskoirat kyllä käyttävät paljon enemmän sadeasuja kuin espoolaiset ;)

Viime torstaina oli eka torstai kun meillä oli Tarmon kanssa kahdet treenit peränjälkeen: ensin ToKo Konalassa ja sen jälkeen agility Hyvinkäällä. Pelkoni siitä miten Tarmo jaksaa oli kyllä todellakin aivan turha ;) No, tämänkin olisi voinut ehkä arvata.

Sen sijaan yksi ongelma tuosta noitten kaksien treenien peränjälkeisyydestä kyllä ilmeni. ToKossa treenattiin nimittäin ruudun alkeita. Ruutuun käytiin laittamassa keskelle palkka koira mukana, sitten ensin lyhyen matkan päästä ensin koiran huomion kiinnittäminen namiin (ruutuun), siitä naksu ja palkka. Sen jälkeen käsimerkki ja ruutuun-käsky, ja juuri kun koira on nappaamassa namin, naksu. Siinä välissä itse vielä kiiruhtaen koiran luokse ja naksu ja palkka siitä kun koira jää seisomaan. Tämä oli kaikkien koirien mielestä ilmeisen hauska harjoitus ja kaikki oppivat nuo kuviot helposti niin että lopputreeneistä ruutuun lähdettiin jo pitkän matkan takaa.

Agilityssä otettiin eteen-lähetyksiä erilaisilla este-kombinaatiolla. Tässä kohtaa tuli sitten se ongelma eteen, että Tarmo oli edelleen ilmeisesti treenaamassa ruutua, ja kiiruhti pika-pikaa esteitten sivusta sinne namikipolle mitä Camilla piteli esteruoran päässä ;) Joten tällä kertaa otettiin sitten Tarmon kanssa estesuoraa este kerrallaan.

Illan kohokohta oli kyllä ehdottomasti se, että Santtu-setä pääsi mukaan treeneihin. Vähän epäilin etukäteen miten vanha herra käyttäytyy kun joutuu yksin seinän vieressä hihnassa odottelemaan kun Tarmon kanssa treenataan. Mutta Santtupa yllätti ja käyttäytyi mainiosti. Santtu suorastaan nautti tilanteesta kun pääsi tutustumaan pikku-bichoneihin, sekä sai näiden ohjaajilta paljon hellyyttä :) Treenien lopuksi päätin ottaa Santun kanssakin muutaman esteen, ja jätkähän oli aivan innoissaan. Santtu hyppeli melkeen voltteja paikoillaan ja todella korkealle ilmaan. Kaikki esteet mitä otettiin menivät kuin vanhalta tekijältä. Santtu olisi varmaan seisonut päällänsä jos olisin pyytänyt... Voi tietysti olla että Korpelan jauhemaksapihveillä oli jotain osuutta motivaatioon ;)

Viikonloppuna päästiin pitkästä aikaa mökille Kiskoon. Koirat saivat juosta ja riehua, ja isäntäväki levätä. Oli tosi kiva kävellä syksyisessä metsässä. Lauantaina kerättiin sieniä ja sunnuntaina puolukoita. Molempia olisi voinut kantaa metsästä ämpäritolkulla, niin paljon niitä siellä on! Lauantaina kerättiin illan ruokaa varten kantarelleja ja herkkutatteja, tällä kertaa jätettiin loput sienet vielä metsään kasvamaan. Sunnuntaina puolukoita kertyi arviolta sellaiset 5 litraa, niitä sitten olen tässä alkuviikosta pussittanut.


Santtu pellossa


Tarmo pellossa

Aikaisemmin on huomattu että Tarmo syö metsässä suoraan puskasta sekä mustikoita että vadelmia. Tänä vuonna listaan on sitten pitänyt lisätä kantarellit. No niitä se ei sentään ole maasta syönyt, mutta yrittänyt kovasti varastaa jo poimittuja kantarelleja ja jos on siinä onnistunut, on pistellyt ne hyvällä omalla tunnolla poskeensa. Kaikista suurin yllätys koettiin nyt sunnuntaina. Tarmolle maistuvat nimittäin myös puolukat. Siinä se juoksun lomassa aina välillä istahti mättähälle ja pisteli puolukoita poskeensa. Sen jälkeen kelpasi taas leikkiä kepeillä ja heitellä sieniä ilmaan :)


Sienisaalis :)


Puolukat maistuvat Tarmollekin...


Älä syö minua!