Viime torstaina ToKoiltiin jälleen. Agility oli jätettävä väliin, koska allekirjoittaneen oli oltava illalla vielä toisessa paikassa, luvannut kun oli.
Ensin otettiin noutoa. Siinä Tarmo on edistynyt huimasti! Se tarttuu kapulaan kivasti maasta, ja tuo sitä muutaman metrin kun itse lähtee peruuttamaan. Nouto on varmaan se liike missä on eniten tapahtunut edistymistä tämän kurssin aikana. Tarmon kanssa on sitä paitsi kiva treenata sitä kun se selkeästi aina innostuu kun näkeekin noutokapulan ja tarttuu siihen hanakasti. Tästä on hyvä jatkaa :)
Sitten oli muistaakseni vuorossa kaukokäskyt. Sekin sujuu kivasti silloin kun olen vielä suht lähellä Tarmoa ja maan tasolla. Viimeeksi kokeilin myös sitä että aloin pikkuhiljaa kohottautumaan ylemmäskin. Istumaan meno sujuu kyllä, mutta maahanmenossa pitää näköjään mennä ihan pienillä askelilla eteenpäin, siis lisätä välimatkaa ja nousta pikkuhiljaa normaalille korkeudelle seisomaan. Muutenkin maahanmeno on aika iso ongelma vielä tällä hetkellä. Noh, tähän, niinkuin moneen muuhunkin asiaan, autta naksutin! Pitää alkaa ottamaan päivittäin naksuttimen kanssa maahanmenoharjoituksia.
Sitten otettiin vielä paikallamakuuta sekä liikkeestä seisomaan jäämistä. Näissäkin on pientä edistystä havaittavissa, mutta ei mitään suuren suurta. Harjoitukset jatkuvat ;)
Viime aikoina on elämä ollut taas jotenkin niin kiireistä, ettei kotona treenaamiselle ole juurikaan aikaa jäänyt, saati sille että jaksaisin käydä koirien kanssa erikseen ulkona niin että voisi ulkoilulenkin aikana ottaa jotain harjoituksia. No, valoa näkyy tunnelin päässä, marraskuussa pitäisi olla vähän helpompaa :)
Ensi torstain toko-treenit ovatkin viimeiset tätä kurssia. Pitää taas kysellä Camillalta mihin ryhmään seuraavaksi.
-----------------
Perheessämme on viime aikoina myös hieman juhlittu. Santtu, Santeri Suuri, täytti lokakuun 2. päivä huimat 9 vuotta! Eikä kyllä uskoisi kun tuota meininkiä katselee... Santtu ei edes ole kovin pahasti vielä harmaantunut, puhumattakaan siitä miten se käyttäytyy. Melkeen voisin vannoa että jos Tarmoa ei olisi meille tullut, olisi Santtu paljon vanhemman oloinen kuin mitä se nyt on. Vierivä kivi ei sammaloidu, eikös se niin mennyt ;) Kaikkein konkreettisin asia mikä tähän liittyy on se, että ennen Tarmon tuloa Santun niska meni säännöllisin väliajoin (pari kolme kertaa vuodessa) tosi pahasti jumiin, se kulki eteenpäin kuin Harri Kirvesniemi pää kallellaan hiihtäen aikoinaan. Mutta sen jälkeen kun Tarmo tuli, niska ei ole mennyt jumiin kertaakaan.
Termo Termiitti puolestaan täytti 17. lokakuuta kokonaiset 2 vuotta! Ei uskoisi kyllä sitäkään miten nopeasti aika on mennyt. Ihan kakarahan tuo koira vielä on, ei mitään tietoa aikuistumisesta ;) Kokonaisuudessaan koko pentue on ollut aivan uskomaton, kiitokset siitä kasvattajalle Tiinalle - sieltä pentulaatikostahan ne hyvät pohjat tähän on saatu :) Lisää Tiinan mietteitä ja koko pentueen tapahtumia voi käydä lukemassa D-pentueen blogista, johon löytyy linkki oikealta. Itse olen käynyt vieraana lisäksi 3x 30-v. synttäreillä lokakuun aikana, ja vielä olisi ne yhdet eli omat edessä... Huh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti