Torstaina taas ToKoiltiin ja agiliidettiin urakalla! ToKossa otettiin vähän intensiivisempää seuraamisharjoittelua sekä kontaktin ottamista tällä kertaa. Sekä myöskin paikalla makuuta. Kontaktitreenit sujuivat Tarmolta loistavasti, ei ollut mitään ongelmia pitää kontaktia perusasennossa istuessa, vaikka häiriökoirat kiertelivät ympärillä. Ja toisaalta taas kontakti säilyi seuratessa vaikka kierreltiin muitten koirien ympärillä :)
Tällä kertaa kiinnitettiin myös huomiota ohjaajan omaan toimintaan seuraamisessa. Minä, ja suurin osa muistakin ryhmämme ohjaajista, ikään kuin "palvomme" koiraa, kun sitä pitää koko ajan vinosti tuijottaa alaspäin. Minkäs sille voi kun minusta on edelleenkin niin ihmeellistä ja ihanaa kun oma koira pitää tuolla lailla kontaktia ;) No joo, mutta harjoiteltiin tällä kertaa niin että käveltiin peiliä kohti, niin että piti oikeasti katsoa sinne peiliin. Sitä kautta näki kivasti että kyllähän se Tarmo piti kontaktia vaikka en sitä suoraan alaspäin tuijottanutkaan. Seuraava kehityskohta on se että Tarmon pitäisi seuratessa sijoittua vähän eteenpäin. Tätä on tarkoitus treenata tekemällä mm. paljon oikealle käännöksiä, sekä myöskin seuraamista laajassa kaaressa oikealle kääntyen. Koira joutuu silloin vähän "kiiruhtamaan". Myös eteenpäin palkkaamista voisi kokeilla.
Paikallamakuuta pitäisi treenata myös urakalla. Jostain syystä tämä perusasia on jäänyt tosi vähälle huomiolle ja treenille. En oikeastaan luota Tarmoon siinä vielä yhtään. No, ei muuta kun lisää harjoittelua vaan.
Sitten siirto agilityyn. Treenit oli tällä kertaa jaettu kahtia. Yksi koira kerrallaan treenasi pelkkiä keppejä Camillan ohjauksessa, kukin omalla tasollaan. Sillä välin muu porukka ahkeroi ympyrän muotoisella vauhtiradalla, ajatuksena se että koiran pitäisi pikku hiljaa irrota myös sivu suunnassa. Unelmatilanne olisi se että itse vain pyörisi pikku ympyrää keskellä, kun koira suorittaisi esteitä isommalla ympyrällä.
Kepeissä tuli ihan kivasti edistystä, Tarmon kanssa otettiin niitä taas naksuttimen avulla. Kyllä siinä taas pienne spanielin aivot savusivat kuun joutui niin paljon ajattelemaan. Ihan selvää edistystä kuitenkin, kyllä siitä vielä hyvä tulee. Nyt en mm. käyttänyt kättäni enää juuri lainkaan. Naksuttimen käytöstä on kyllä niin paljon hyötyä, täytyy taas kiitellä että tuli Tarmo siihen ehdollistettua.
Mitä tulee siihen vauhtirataan ja irtoamiseen, niin tietyille esteille Tarmo irtoaa ihan kivasti, mutta toisille ei juuri ollenkaan. Tosin, Tarmo alkoi olla tosi väsynyt tässä vaiheessa, silloin homma menee helposti siihen minun lähellä pyörimiseen. Ihan treenien lopuksi otin vielä vähän rengasta ja muuria naksuttimen kanssa, ja kyllä taas huomasi että sitä kannattaisi tehdä enemmänkin :)
Treenirupeaman lopputuloksena oli väsynyt ja onnellisen näköisenä nukkuva spanieli, sekä väsynyt ja onnellinen ohjaaja - kivaa siis taas kerran :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti