tiistai 3. maaliskuuta 2009

Pikku Sika!

Tultiin reissusta viime viikon keskiviikkona ja uskaltauduin heti torstaina Tarmon kanssa normaalisti agility-treeneihin. Vaan ei olis ehkä pitänyt... ;) Palataan ensin kuitenkin vielä tuohon meidän lomaan.

Koirien hoitaja kertoi että Tarmo oli sitten tosiaan päättänyt sikailla koko loman ajan. Se ei ollut mukamas osannut yhtään käskyä, oli vetänyt hulluna hihnassa, sekä sitten täällä kotona aina varastanut ja kannellut kaiken maailman tavaroita. Ei sentään ollut tuhonnut mitään. Hoitaja oli vielä testannut Santulla kaikki käskyt ja todennut ettei se nyt siitäkään kiinni ole, kun Santtu kuuliaisena vanhana herrasmiehenä oli kyllä totellut. Vaan Tarmo oli siis tosiaan päättänyt myös itse lomailla ja kivaa sillä varmasti oli ollutkin. Koirat olivat kyllä olleet tosi hyvällä hoidolla, olivat saaneet joka päivä 1-1,5 tunnin lenkkejä, ja aina välillä myös koirapuistoilua ja jäällä juoksemista.

Sitten niihin torstain treeneihin. Tyyppi sitten päätti pistää pystyyn pienen loma-protestin, eikä kuunnellut saati totellut yhtään treeneissä. Meillä oli ohjelmassa vielä tosi pitkä ja vaativa rata, jota olisi ollut tosi kiva päästä kokeilemaan ihan oikeasti. Mutta Tarmo oli tällä kertaa vähän eri mieltä. Se saattoi suorittaa aina 1-2 estettä ja lähti sen jälkeen haahuilemaan ja nuuhuamaan, eikä mikään auttanut. Ei vaikka olisin päälläni seissyt tai heittänyt voltteja.

Välillä otin pienen pätkän tottista, ja ne kohdat Tarmo piti oikein kuuliaisesti ja iloisesti kontaktia. Mutta heti kun vaihdettiin agilityyn, keskittyminen loppui siihen. Sitten kävi vielä niin että kun kävin välillä Tarmon kanssa ulkona, olin onnellisesti astunut koiran **skaan, ja sekös Tarmoa sitten myös keljutti. Ei voinut tulla lähellekään minua. Muutenkin tuntui että tekonurmessa oli aivan älytön määrä kaikkia tuoksuja, kun joitain kohtia piti nuuskuttaa tosi intensiivisesti, kun taas joitain kohtia piti vältellä niin ettei niistä voinut kävellä edes.

Sitten kun pari kertaa otin Tarmoa niskavilloista kiinni, ihan vain estääkseni haahuilun, tyyppi oikein kunnolla kiljaisi tyyliin "toi aina hakkaa vaan"! Ja enkä tosiaan tehnyt muuta kun vaan otin niskanahasta kiinni. Onhan Tarmo ollut aina aika kipuherkkä, mutta jotenkin laittaisin tuonkin käytöksen tuon koko show'n piikkiin. Mutta harmittaahan toi silti :(

Kyllä vähän ketutti treenien jälkeen. Nyt kun on homma sujunut tosi pitkään hirmu hyvin, niin tällainen takapakki ottaa hieman päähän. Toivottavasti on nopeasti ohimenevää.

Tässä kuitenkin rata kokonaisuudessaan, minkälainen se olisi ollut jos sen olisi voinut kokonaan suorittaa. Aika haastava rata, mutta toisaalta koiran kannalta todella loogineen kunhan vain ohjaaja kestää perässä ja muistaa ohjata oikein. Ohjaajalta kyllä tosin saattaa kunto loppua aika nopeasti kesken ;)



Kevättä jatketaan nyt eteenpäin niin että meillä on joka toinen viikko Konalassa enemmän este- ja tekniikkatreeniä tiistaisin, ja joka toinen viikko torstaisin jatketaan ratojen parissa Hyvinkäällä.

Ei kommentteja: