Viime torstaina oltiin viimeistä kertaa Hyvinkään hallissa rata-treeneissä. Camilla olikin taas kehitellyt erityisesti meille ohjaajille haastavan radan. Koiran kannaltahan tuo oli tosi looginen kunhan vaan ohjaaja olisi osannut ;) Vielä kun porukasta osa oli keuhko-vammaisia, kuten allekirjoittanutkin, niin myös radan pituus aiheutti ohjeejille hieman puuskutusta...
Tässä rata:
Radalla oli mukana myös okseri (nro 13). Sellaista emme olleet aikaisemmin kokeilleetkaan, mutta hyvin se tuntui kaikilta sujuvan. Treenit olisivat voineet vähän paremminkin taas mennä. Vähän jotenkin paras terävyys puuttui. Ja jos se puuttuu ohjaajalta, niin silloin se tietty yleensä heijastuu koiraankin. Eli Tarmollakin meni aina vähän haahuiluksi ja nuskimiseksi ja kaikkein terävimmät reagoinnit ja käännökset jäivät puuttumaan. Vauhtia kuitenkin oli ihan kivasti.
Radan ihan lopussa kun tullaan putkelta kolmelle vikalle esteelle, oli paras tapa päästää koira 3. vikan esteen jälkeen itsensä edelle, ohjata takaa leikaten suurella käden liikkeellä koira vasemmalle 2. vikan hypyn yli, ja jatkaa itse silti hyppyjen oikealla puolella (siis menosuuntaan nähden) ja taas suurella vasemman käden liikkeellä ohjata koira vikan hypyn yli. Ekalla kerralla meni sähläämiseksi, mutta olen tosi ylpeä että se tokalla kerralla meni kuin menikin hyvin!
Santtu pääsi myös treeneihin mukaan, kun kerta viimeistä kertaa oltiin tuolla isossa hallissa. Ja kyllä se oli taas innoissaan! Tein sen kanssa yksinkertaista ympyrän muotoista rataa, jossa oli suora putki ja hyppy. Olisittepa nähneet sen vauhdin!!! Vanha herra päästeli sen minkä kintuista lähti :D Se videointi nyt harmi vaan taas jäi, ohjeistin treenikaverin kuvamaan kyllä Tarmon vikaa rataa, mutta menin sitten ohjeistamaan väärin (vanhan kameran ohjeilla), joten videon pätkät jäi nyt sit saamatta. Oh well, eiköhän noita tilaisuuksia tule vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti