keskiviikko 16. huhtikuuta 2008

Sattuu ja tapahtuu

Nyt onkin paljon kirjoitettavaa, niin paljon on ehtinyt tapahtua tässä puolentoista viikon aikana... Mistähän sitä oikein aloittaisi?

Viime viikon maanantain TOKO-treeneissä kertailtiin lähinnä jo aiemmin opittua: kontaktia, maahanmenoa (paikoillaan ja liikkeestä) jä käännöksiä. Uutena juttuna aloitettiin opettelemaan paikalla oloa. Tarmon kontakti oli jälleen ihailtavaa - se on selkeästi löytänyt itsestään TOKO-koiran ;) Treenit siis sujuivat vallan mainiosti. Minulla oli myös mukana pieni vinku-lelu Tarmon motivoimiseksi, mikä tuntuikin hieman auttavan loppuajasta kun koiruus selvästi alkoi jo väsymään.

Tiistaina agilityssä ohjelmassa oli vauhdikas hyppy-putki-pussi-kieputus-rata, joka sujui meiltä Tarmon kanssa mielestäni tosi hyvin. Rataan liittyi hyppysuoraa, haltuunottoa ja hyppysuoralta poistumista keskenkaiken, sekä valssauksia. Sekä tietysti putken molemmat suut houkuttimina toisiaan lähellä... siltikin Tarmo suoriutui siitä mainiosti. Lopuksi otettiin vielä motivaatio-harjoituksena kolmen hypyn suoralle lähettämistä niin että namit odottavat loppupäässä valmiina palkintona. Sekös olikin hauskaa Tarmon mielestä :)

Keskiviikkona tosiaan oli se Santun leikkaus. Poistetuista pateista odotellaan nyt loppuviikosta tuloksia. Santtu on toipunut operaatiosta hyvin, ja niinkuin jo aiemmin kirjoitin: se todellakin käyttää hyväkseen kauluria ja jyrää sillä eteenpäin. Itselläni on pohkeet ja sääret ihan mustelmilla, kun se ulkona kävellessä kuuliaisen koiran tavoin tulee lähelle kävelemään, mutta siinä sitten samalla tönii jalkojani tötteröllä. Antibioottikuuri jatkuu tikkien poistoon asti, ensi maanantaihin siis. Santun korvat ovat parantuneet hyvin, niissä ei näytä enää olevan minkäänlaisia tulehduksen merkkejä.





Antibiooteista siirrytäänkin sitten tämän viikon "sattuu ja tapahtuu" -osioon. Maanantaina töistä kotiin tullessa täällä odotti ikävä yllätys. Tarmo-termiitti oli päässyt käsiksi Santun lääke- ja hoitokassiin, ja oli sitten vetäissyt naamariin puolet Santun jäljellä olevista antibiooteista. Eli nopeasti laskettuna noin 10-kertaisen kerta-annoksen. Soitin tietysti heti lääkäriin että mitä pitää tehdä. Onneksi tämä antibiootti ei ole millään lailla myrkyllistä edes noin isoissa määrissä, eli ei syytä huoleen. Se tietysti mietitytti myös lääkäriä, että kuinka paljon Tarmo on syönyt pakkauksen foliota... Ohjeet olivatkin että jos koira alkaa oksentelemaan tai muuttuu jotenkin apaattiseksi, niin silloin pitää mennä lääkäriin. Mitään tällaista en kuitenkaan Tarmossa havainnut. Sen verran normaalia väsyneemmältä se kuitenkin vaikutti, että päätin jättää TOKO-treenit väliin ettei tule liikaa rasitusta.

Eilen tiistaina mentiin normaalisti agilityyn. Treenattiin vauhdikasta ja yksinkertaista hyppy-A-putki-pussi-rataa, jossa tällä kertaa ei ollut mitään sudenkuoppia. Ihan vaan koirien motivoimiseksi ympyrän/spiraalin muotoista rataa, tosin vastapäivään eli koira oli koko ajan ohjaajan oikealla puolella. Periaatteessa treenit meni ihan hyvin, mutta vähän kyllä vaikutti siltä että Tarmo olisi edelleen ollut hieman "lääkkeessä". Eli vähän jotenkin hitaalla se oli, tai sitten sitä nyt sotkee hieman se että TOKO:ssa treenataan koko ajan koira vasemmalla puolella. No, mene ja tiedä. Kontakti oli kuitenkin taas hyvää ja koira iloinen kuin mikä. Tarmo sai lääkekokeiluistaan lisänimen Tauti-Tarmo... vai pitäiskö sanoa Tauditon-Tarmo, kun antibioottia veteli ;)

Myös ohjaaja esitti hieman omia kuvioitaan yrittämällä suorittaa putken yhtä aikaa koiran kanssa. Tarmo tuli A:n ja hypyn jälkeen niin lähelle jalkojani että kompastuin ja tein komeat "tiikerit" melkein putkeen sisälle. Sekös oli Tarmosta ja koko muusta treeniporukasta hauskaa ;)

Tällä hetkellä mietityttää Tarmon kanssa mahdolliset Mölli-agility-kisat. Katsellaan, josko sitä vaikka johonkin uskaltautuisi. Heinäkuussa on tarkoitus osallistua sisar-parven voimin agirotuun (luonnollisesti ryhmällä "Veikan Vaikeet"), joten ehkäpä ennen sitä olisi hyvä harjoitella joissain mölli-kisoissa. Noh, niistä sitten lisää myöhemmin. Jos uskallan...

Ei kommentteja: