keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Vauhti kasvaa!

Viikko sitten tiistaina mentiin taas Tarmon kanssa agility treeneihin, vain pari päivää AgiRodun jälkeen. Camilla oli viritellyyt meille taas kimurantin ohjausradan, jossa treenattiin edellisellä kerralla harjoiteltuja twistejä ja pakkovalsseja. Lisäksi Tarmon kanssa otettiin erityistarkkailuun rimojen ali sukeltelu.

Tätä kirjoittaessa en enää ihan 100% varmasti muista radan hyppykoukeroita kun sen jälkeen on tullut jo toinenkin rata, mutta muistaakseni tällainen se oli:



Tarmolle laitettiin osa rimoista medi-korkeuteen, ja osa alimpaan maxi-korkeuteen. Kahdessa kohtaa Tarmo sukelsi, ja niihinkin löytyi lopulta selitys. Eka kerta tapahtui kun jäin odottamaan Tarmoa hypyn toiselle puolelle sillä välin kun Tarmo oli putkessa (hyppy siis seuraavana esteenä). Eli kun Tarmo putkesta ulos tullessaan näki minut, seisoin paikoillani. Tämä korjaantui kun olin liikkeessä koko ajan. Toinen alitus sattui vikalla hypyllä. Siihen ei varsinaisesti löytynyt mitään syytä, mutta ilmeisesti kuitenkin jollain tapaa ohjasin siinäkin kohtaa eri tavalla kun koira alitti riman toistuvasti. Lopulta saatiin Tarmo kuitenkin hyppäämään sekin, kun ohjasin hypyn kohdalla läheltä ja kädellä riman kohdalla selkeästi ylöspäin osoittaen.

Ja että mitenkä ne treenit muuten meni? No aivan loistavasti! Ihan kuin Tarmo olisi AgiRodussa saanut jonkun ahaa-elämyksen, että tämän takiahan täällä ollaan ;) Se oli yllättäen saanut parissa päivässä aimo-annoksen nopeutta lisää. Se sinkoili kuin naton ohjus. Tässä kohti pitää varmaan kiittää kaikkia niitä kieputus-pyöritys-ohjaus-harjoituksia, koska sähäkkyydestään huolimatta Tarmo kuitenkin tottelee ohjausta tosi tarkasti. Innolla jäätiin taas odottamaan seuraavia treenejä ja oikein harmittelin kun ei ennen tiistaita ollut mahdollisuus mennä mihinkään muualle treenaamaan.

------------------------------------

Tänään sitten jännittyneenä uudestaan kokeilemaan oliko Tarmon ohjus-vaihde vaan kertaluonteista sattumaa vaiko todellakin löytynyt seuraava vaihde. Noh, lopputulos on se että vauhti ei ollut viikossa tippunut, päin vastoin taisi olla saanut vielä jonkun turbo-vaihteen lisää!

Treenien teema oli sama mikä viime viikollakin, eli kunnon mittainen rata, jossa treenattiin pakko-valsseja ja twistejä. Riman alituksia ei tainnut kahteen kertaan otettulla radalla tulla enää kuin ihan pari vaan, eli se ongelma poistunee ihan itsestään, luulisin.



Uudet ongelmat kyllä tulevat tuosta löytyneestä turbo-vaihteesta. En siis kerta kaikkiaan kestä tuon otuksen perässä enää! Ja kun Tarmo ei kuitenkaan vielä irtoa kovin hyvin eteenpäin esteille, niin se jää sitten pyörimään paikoilleen ja odottaa kun emäntä hikipäissään läähättäen kipittää perässä. Ainakaan tällä kertaa ei kuitenkaan väärät radat olleet edes lähellä, eli ohjausta ja käskyjä Tarmo kuitenkin tottelee aika tarkasti.

Aivan älyttömän hyvä mieli kyllä jäi treeneistä. Kiva huomata että edistystä tapahtuu. Sekä tänään että viikko sitten muuten pujottelu meni vaihteeksi vauhdilla, ihan jopa loikkimalla osittain. Tänään Tarmo haki ihan ilman kättä oikeaan kohtaan pujottelun alkuakin. Vielä en uskalla kuitenkin kättä kokonaan "vieroittaa" pois, mutta pikkuhiljaa.

Eli treenauslistalle Tarmolle enemmän irtiottoja, ja emäntä kuntokuurille :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olenkin jo ehtinyt ihmetellä, miten Tarmo on niin paljon sisaruksiaan hitaampi ;) Muiden perässä pysymisessä kun on täysi työ... Mutta Tarmo vaan heräsi asiaan hieman myöhemmin :) Vauhdikkaista treenejä toivottelemme jatkossakin!